Vasemmistoliitto ei vastustanut mitään työllisyyteen viittaavaa muotoilua, kun hallituspuolueet sopivat sosiaaliturvaa uudistavan parlamentaarisen komitean asettamispäätöksestä. Väite vasemmistoliiton vastustuksesta nousi ensin esiin viime viikon torstaina Helsingin Sanomain uutisessa. Sunnuntaina Iltalehti toisti väitteen pääkirjoituksessa, jossa viitattiin HS:n uutiseen.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) erityisavustaja Juho Orjala puuttui uutiseen mikroblogipalvelu Twitterissä jo viime viikolla. Maanantaina hän kertoi toistamiseen, ettei vasemmistoliitto vastustanut mitään muotoilua.
– Jutussa on kuitenkin epätosi väite siitä, että vasemmisto olisi vastustanut jotain työllisyyteen liittyvää kirjausehdotusta asettamispäätöksessä. Näin ei ollut vaan asettamispäätös noudattaa HO-kirjauksia työllisyyden ja sotu-uudistuksen osalta, Orjala kirjoittaa.
EK:n näkemyksien esittäminen "koko Suomen etuna" on pääkirjoitustoimittajien työtä, eikä tässä mitään.
Jutussa on kuitenkin epätosi väite siitä, että vasemmisto olisi vastustanut jotain työllisyyteen liittyvää kirjausehdotusta asettamispäätöksessä. 1/3https://t.co/d7mxdbRQV3
— Juho Orjala (@juho_orjala) February 10, 2020
Iltalehden pääkirjoituksessa kritisoidaan jälleen hallitusta työllisyystoimien valmistelusta. Siinä esimerkiksi penätään ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. Sen työllisyysvaikutuksista liikkuu kuitenkin ristiriitaista tietoa.
Vasemmistoliitto vastustaa porrastusta siksi, että se olisi parannus paremmassa asemassa oleville työttömille.
– Valtaosa työttömistä työllistyy nopeasti. Heidän tukensa pienikin korottaminen maksaisi paljon, koska heitä on paljon. Jos työttömyysturvaan ei laiteta valtavasti lisärahaa, pitäisi ison joukon pienen korotuksen rahoittamiseksi tehdä hitaammin työllistyvälle pienelle joukolle todella isoja leikkauksia, vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo kirjoittaa KU:n kolumnissaan.
Ongelmalliset laskentatavat
Erityisavustaja Juho Orjala puolestaan letkauttaa Twitterissä, että jos hallituksen toimia arvioitaisiin vain päätöksien laskennallisella työllisyysvaikutuksella, kaikki ansioon sidotut etuudet jouduttaisiin lakkauttamaan.
Samaan asiaan puuttui toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà KU:n haastattelussa, jossa käsiteltiin valtiovarainministeriön tapaa laskea työllisyysvaikutuksia.
– Käytännössä katsotaan, että jos veroja kevennetään tai sosiaaliturvaa leikataan, ihmiset menevät helpommin töihin, kun joutuu maksamaan vähemmän veroja tai sosiaaliturva on pienempää. Se on lähtökohta, miten valtiovarainministeriö laskee niitä, Lainà kuvaili.
Lainà piti haastattelussa yhtenä suurimpana puutteena sitä, että laskentakehikko lähestyy työllisyysvaikutuksia pelkästään tarjonnan kautta. Eli siinä ajatellaan, että ihmiset kyllä hakeutuvat työpaikkoihin, kysymättä edes onko niitä tarjolla.
– Siinä ei yksinkertaisesti tunnisteta kysynnän roolia. Silloin helposti päädytään johtopäätöksiin, että pitää leikata sosiaaliturvaa, Lainà kuvaa.
Hallituksen osaamishaaste
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puolestaan kirjoitti tammikuun lopussa, että hallituksen niin sanottu työllisyyshaaste on osaamishaaste.
Arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia Suomeen syntyvistä työpaikoista edellyttää korkea-asteen osaamista. Vain peruskoulun varassa olevien työllisyys on käytännössä vapaapudotuksessa, Andersson totesi.
Andersson kiinnitti kirjoituksessaan huomiota, että tammikuun alussa Suomessa oli avoinna ennätysmäärä työpaikkoja, 63 000 kappaletta. Samaan aikaan työttömyysprosentti oli 6,5.
– Suomalaisten työmarkkinoiden keskeisin ongelma kiteytyy juuri näihin lukuihin. Työttömien työnhakijoiden osaaminen ei vastaa sitä mitä työnantajat ja elinkeinoelämä tällä hetkellä etsivät.
uutiskirje 