Miten teollinen työ on vuosien ja vuosikymmenten aikana muuttunut? Työväen muistitietotoimikunta ja Teollisuusliitto järjestävät siitä muistitietokeruun Yhteen hitsattu porukka. Tavoitteena on tallentaa Teollisuusliiton eri aloilla toimineiden jäsenten omakohtaisia kokemuksia teollisesta työstä ja työelämän muutoksesta viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana.
Tänä aikana automaation lisääntyminen, robotisaatio ja tietokoneiden käyttöönotto ovat muuttaneet teollista työelämää hurjasti. Keruuta kiinnostavat työntekijöiden kokemukset teknologian kehityksestä ja muista työelämää muuttaneista muutoksista kuten ulkoistamisista.
Muistitietoa halutaan esimerkiksi siitä, miten teknologian lisääntyminen vaikutti työporukoihin ja työpaikan muihin sosiaalisiin suhteisiin. Lisäksi keruussa toivotaan muistoja erilaisista työuraa värittäneistä koettelemuksista, kuten työtaisteluista ja paikallisesta toiminnasta ja tapahtumista jälkipolvien ja tutkijoiden käytettäviksi.
Ennen korjatusta tuli romua
Työelämän muutosta teollisuudessa 1951–1990 työskennellyt sorvaaja kuvasi muutosta näin:
”Kun oli pumppu mennyt hajalle, niin me tehtiin akselit sitten korjauspajalla ja niin poispäin. Mutta sitten tuli tämä automatisointi ja muu semmoinen. Niin sitten alkoi tulla nämä pumputkin muun muassa, niin nehän tuli kokonaisina akselistoina laakereineen päivineen ja sehän ei tarvinnut muuta, kun se pumppu vaihdettiin kokonaisena uuteen ja se entinen heivattiin romuihin ja joka oli ennen tehty osina ja korjattu. No siitähän tietää mitä siitä tapahtuu.”
Työelämän muutos 1950-luvulta 1990-luvulle oli huima. Aikaisemmin omavaraisissa tehdasyksiköissä korjauspajalla tehtiin varaosat kokonaisuudessaan. Myöhemmin varaosien tekeminen ulkoistettiin, ja kunnossapidon tehtäväksi jäi vain niiden asentaminen. Ulkoistaminen on johtanut useissa tapauksissa siihen, että teollisuuden tekijät eivät ole enää suorassa työsuhteessa lopputuotetta valmistavaan yritykseen vaan erinäisiin alihankkijoihin.
Muhkeat rahapalkinnot
Aineistoa kerätään liiton osastoilta ja yksittäisiltä jäseniltä sekä haastattelemalla että omaelämäkerrallisen kirjoituskilpailun muodossa.
Yksittäiset jäsenet voivat ilmoittautua haastateltaviksi keruun internetsivun www.tehdasperinne.fikautta tai ottamalla yhteyttä Työväen muistitietotoimikuntaan.
Keruutoimintaa toteutetaan vuoden 2020 aikana laajasti Teollisuusliiton eri osastojen parissa useilla paikkakunnilla sekä ryhmä- että yksilöhaastatteluiden että kirjallisen muistelma-aineiston keruuna. Osastot voivat järjestää jäsenilleen Työväen muistitietotoimikunnan ohjaamia työpajoja, joissa keruun teemoja on mahdollista käsitellä porukalla. Työpajoissa omaa työuraa muistellaan joko kirjallisesti tai äänittämällä omia kokemuksiaan tallentimelle. Keruuseen ahkerimmin osallistuneet osastot tai työporukat palkitaan yhteensä 1 500 euron rahapalkinnoilla.
Kirjallisesti keruuseen voi osallistua kirjoittamalla omakohtaisia kokemuksiaan työuransa varrelta: muistoja esimerkiksi työelämän sekä työnteon muutoksista, ammattiyhdistystoiminnasta ja siinä esiintyneistä ristiriidoista ja eduista. Kesäkuun puoliväliin 2020 mennessä toimitetut kirjoitukset ovat mukana kirjoituskilpailussa, jonka kolme parasta muistelmaa palkitaan yhteensä 1 500 euron rahapalkinnoilla. Vastaaminen onnistuu sähköpostitse tai kirjeitse.
Kirjoituskilpailun raatiin kuuluvat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, kirjailija Pirkko Saisio, Turun yliopiston dosentti, kulttuurientutkija Tiina Mahlamäki, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja Työväen muistitietotoimikunnan erikoistutkija Pete Pesonen.
Kerätty aineisto tallennetaan Työväen muistitietotoimikunnan kokoelmiin Työväen Arkistoon avoimeen tutkimuskäyttöön. Osa keruuvastauksia kootaan mahdollisesti tulevaisuudessa yksiin kansiin antologian muodossa.Keruuseen voi osallistua kirjoittamalla omat muistonsa tai ilmoittautumalla haastateltavaksi.
Keruuhankkeen myötä saadaan kartoitettua Teollisuusliiton historiaa ja tehtyä näkyväksi sen jäsenten tekemää työtä. Hanke on samalla 60-vuotisjuhlavuottaan viettävän Työväen muistitietotoimikunnan juhlakeruu. Keruu on merkittävä myös koko maan mittakaavassa, sillä vastaavaa teollisuustyön muutosta koskevaa muistitietoaineistoa ei ole tässä mitassa aiemmin kerätty.
Keruuhankkeen yhteistyökumppaneina ovat myös Helsingin yliopiston kulttuuriperinnön maisteriohjelma ja Turun yliopiston folkloristiikan, uskontotieteen ja kansatieteen yhteinen kenttätyökurssi.
uutiskirje 
