Juha Sipilän hallitus heikensi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa vuoden 2015 paniikin seurauksena. 1.9.2016 tulivat ulkomaalaislakiin ja oikeusapulakiin muutokset, joilla heikennettiin turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta saada oikeusapua turvapaikkapuhuttelussa ja valitusaikoja lyhennettiin.
Hallitusohjelman mukaisesti nämä lait korjataan ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa vahvistetaan. Turvapaikanhakijoille palautetaan esitysluonnoksen mukaan oikeus avustajaan myös turvapaikkapuhuttelussa. Valitusajat pitenevät samaan kuin muissakin hallinto-oikeudellisissa asioissa eli 30 päivään. Yksityiselle avustajalle ryhdytään jälleen maksamaan tuntiperusteista korvausta.
Sipilän hallitus sääti palkkion turvapaikkapuhuttelussa läsnäolosta maksettavaksi vain, jos siihen on ”erityisen painavia syitä” tai avustettavana on alaikäinen lapsi. Oikeusapupalkkion määrä muutettiin kertakorvaukseksi. Kun se tuli täyteen, turvapaikanhakija sai apua vain, jos avustaja halusi antaa sitä ilmaiseksi tai hakija onnistui keräämään rahoituksen jostain.
Valitusajat lyhennettiin 21 ja 14 päivään.
Tavoite ihmisoikeuksien vahvistaminen
Lainsäädännön arviointineuvosto antoi lausuntonsa lakiluonnoksesta viime viikolla. Sen mukaan uudistus on valmisteltu hyvin ja esityksen keskeisenä tavoitteena on ihmisoikeuksien vahvistaminen.
Hallituksen esitysluonnosta koskevissa laskelmissa on lähdetty arviosta, että Suomeen tulisi vuosittain noin 4 000 turvapaikanhakijaa. Arviointineuvosto kysyy, mihin arvio perustuu ja perää arviota siitä, minkälaisiksi kustannukset muodostuvat, jos tilanne yllättäen muuttuukin.
”Voi olla elämästä kyse”
Lausuntokierroksella esitysluonnos sai paljon kiitosta.
Suomen Punainen Risti totesi, että turvapaikanhakijoilla on erityinen oikeudellisen avun tarve turvapaikkaprosessissa.
”He eivät tunne suomalaista yhteiskuntaa tai oikeusjärjestelmää, ja heidän luottamuksensa viranomaisiin on usein heikko perustuen kokemuksiin lähtömaassa tai muuttoreitin varrella. Turvapaikka-asian käsittely on hakijalle äärimmäisen tärkeä, ja siinä voi olla kyse henkilön elämästä ja mahdollisuudesta paeta perustavanlaatuisia ihmisoikeuksien loukkauksia kuten kidutusta tai muuta epäinhimillistä kohtelua.”
Eduskunnan oikeusasiamies arvosteli vuonna 2016 Sipilän hallituksen esitystä.
”Kiinnitin huomiota muun muassa siihen, että lyhennetty valitusaika johtanee siihen, että avustajien työ vaikeutuu ja osa valituksista jää, esimerkiksi asian vaatiman valmistelun takia, kokonaan tekemättä. Pidin myös oikeusavun saamiseen liittyviä tiukennuksia turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta ongelmallisena”, oikeusasiamies Pietari Jääskeläinen toteaa lausunnossaan uuteen lakiin.
Osa oikeusavun ulkopuolelle
Oikeusasiamiehen kansalian esittelijäneuvos, oikeustieteen tohtori Jari Pirjola totesi lakivaliokunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa oikeusavun saamisesta, että ”jos esitys toteutuu ehdotetussa muodossa, suuri osa turvapaikanhakijoista jää käytännössä oikeusavun ulkopuolelle turvapaikkatutkinnan aikana”.
”Pakolaisoikeuteen erikostuneet lakimiehet eivät voisi tässä vaiheessa toimia turvapaikanhakijoiden avustajina. Pidän tätä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan näkökulmasta ongelmallisena. Asiantuntevan avustajan läsnäolo jo turvapaikkatutkinnassa edistää jo prosessin alkuvaiheessa niiden turvapaikanhakijoiden tunnistamista, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa. Kiinnitän huomiota siihen, että oikeudellisen avun puute prosessin alkuvaiheessa voi lisätä muutoksenhakujen määrää.”
Sujuvampaan prosessiin
Sanna Marinin hallituksen esitysluonnoksessa sen ensisijaiseksi tavoitteeksi määritellään kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvan ja perus- ja ihmisoikeuksien vahvistaminen ja oikeusavun yhdenmukaistaminen muihin asiaryhmiin.
”Esitetyillä muutoksilla pyritään vaikuttamaan siihen, että koko prosessi sujuisi entistä tehokkaammin kaikkien siihen osallisten kannalta. Tavoitteena on myös turvata asiantuntevien yksityisten avustajien saatavuus jatkossakin muuttuvissa olosuhteissa.”
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan ”mahdollisimman pian”.
uutiskirje 