KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vasemmalta vastaus Kulmunille: Leikkauslistoilla toistettaisiin 1990-luvun virheet

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni puhuu leikkauslistoista.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni puhuu leikkauslistoista. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Hallitusta odottaa perinteinen taistelu, jossa vastakkain ovat leikkaukset ja elvytys.

Kai Hirvasnoro
5.4.2020 14.53

Hallitus kokoontuu ensi viikon alkupuolella kehysriiheen, joka on muuttunut pitkälti koronariiheksi. Riihen alla valtiovarainministeri Katri Kulmuni antoi Helsingin Sanomille perinteisen valtiovarainministerin synkistelyhaastattelun. Hän on ainakin osittain samaa mieltä kuin oppositiojohtajat lauantaina. Hallitusohjelma ei enää päde.

On totta, että hallitusohjelman taloudellinen pohja on pettänyt, kun Suomi on suurelta osin suljettu koronaepidemian takia, työttömyys nousee ja verotulot romahtavat. Kulmuni on kuitenkin ensimmäinen ministeri, joka sanoo, että osa hallituksen aikomista uudistuksista joudutaan peruuttamaan.

Lisäksi taas puhutaan leikkauslistoista.

– Kyllä niitäkin tuodaan pöydälle. Ja meidän pitää pohtia, miten me rahoitetaan ne pysyvät menolisäykset, joita olemme jo tehneet tai luvanneet vai jätetäänkö ne tekemättä eli perutaan.

Kulmuni ei sano mitään tarkempaa leikkauksista.

– Se ei palvele mitään, jos kerron nyt omat ajatukseni leikkauksista. Niistä tullaan käymään erittäin kovat väännöt. Ensi viikon kehysriihi varmaankin menee vielä akuutin koronakriisin ja poikkeusolojen hoitamiseen. Odotuksista leikkaaminen on helpompaa kuin nykyisistä menoista leikkaaminen.

Kulmunin haastattelu tuo monille mieleen 1990-luvun laman, jonka virheiden toistamisesta on varoiteltu vasemmalta oikealle.

Vasemmistopuolueiden ensi kommenteissa tämä näkyy.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo totesi, että leikkauslistat eivät ole vääjäämättömiä.

”Niillä juuri toistettaisiin se kalliiksi tullut 90-luvun syrjäyttäminen. Rajoitusten ajan yhteiskuntaa letkuruokitaan ja sen jälkeen kannattaa elvyttää. Esim. toisen asteen panostukset nyt vielä entistäkin tärkeämpiä.”

Leikkauslistat eivät ole vääjäämättömiä. Niillä juuri toistettaisiin se kalliiksi tullut 90-luvun syrjäyttäminen. Rajoitusten ajan yhteiskuntaa letkuruokitaan ja sen jälkeen kannattaa elvyttää. Esim. toisen asteen panostukset nyt vielä entistäkin tärkeämpiä.

— Jussi Saramo (@jussisaramo) April 5, 2020

Kansanedustaja Pia Lohikoski totesi, että ”sotien jälkeen Suomi nousi jälleenrakentamalla ja sosiaalisilla investoinneilla, ei leikkauslistoilla”.

Nyt kun #hyvinvointivaltion, perusturvan, terveydenhuollon ja koulujen tärkeys on kriisiaikana valjennut julkisen sektorin ja verojen vastustajillekin, olisi hyvä muistaa, että sotien jälkeen Suomi nousi jälleenrakentamalla ja sosiaalisilla #investoinneilla, ei leikkauslistoilla.

— Pia Lohikoski (@plohikoski) April 5, 2020

Myös SDP:n kansanedustajan Matias Mäkysen mukaan leikkauslistoilla syvennetään kriisin vaikutuksia ja ulotetaan ne pahimmillaan usealle tulevalle vuosikymmenelle, kuten 1990-luvun laman virheiden myötä tapahtui.

Mäkynen huomauttaa koronan aiheuttaman talouskriisin jo laittaneen monia aiempia talouden sääntöjä uusiksi.

Koronan aiheuttama talouskriisi on jo laittanut monia aiempia talouden sääntöjä uusiksi. Käytännössä kaikki valtiot joutuvat nyt toimimaa velkarahalla auttaakseen yrityksiä kriisin yli. Tämä ei silti ole tekemässä valtioita maksukyvyttömiksi, siitä keskuspankit pitävät huolen.1/7

— Matias Mäkynen (@matiasmakynen) April 5, 2020

Mäkynen kirjoittaa keskuspankkien aktiivisuuden pitäneen valtionlainojen korot matalalla jo pitkään. ”Näiden toimien ansiosta myöskään koronakriisi ei nosta korkoja esimerkiksi 90-luvun laman tasoille. Matalat korot auttavat niin julkista sektoria kuin yrityksiäkin.”

”Toisaalta kriisi mursi yhdessä yössä myös Emun ja Saksan keinotekoiset ja poliittiset julkisen talouden alijäämäkriteerit. Tämä tehtiin, jotta koronakriisiin vastaamiseen on julkisessa taloudessa pelivaraa ilman eurorakenteiden nöyryyttämistä.”

”Keskuspankkien toimet ja matalat korot on otettava huomioon myös jälleenrakennusta pohdittaessa. Tällöin Katri Kulmunin ehdottamat leikkauslistat eivät ole ainut vaihtoehto, vaan mahdollisuus (ja tarve) tuottavuutta kasvattaviin investointeihin myös huomioitava. Tuottavuusinvestointeina perusteltuja erityisesti koulutus, tutkimus ja kehitys, mutta myös mielenterveyspalvelut, infra ja yrittäjien ja työttömien ohjaus avainasemassa. Valtion omaisuuden myynti sen sijaan olisi nyt jopa aiempaa vahingollisempaa.”

ILMOITUS
ILMOITUS

Oikeistolta Kulmuni on saanut kiitosta ”vastuullisuudesta”.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Pääministeri Petteri Orpoa on arvosteltu vaihtoehtoisista faktoista. Tilastojen perusteella arvostelu on perusteltua.

Avoimia työpaikkoja oli vähemmän ja ne olivat huonompia silloin, kun Petteri Orpo hehkutti käänteen jo tapahtuneen

Laura Meriluoto.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi pyrkivä Laura Meriluoto kehottaa kysymään, mitä tulee talouskasvun jälkeen

Palkansaajien ostovoima näyttää palautuvan vuoden 2020 tasolle ensi vuoden aikana.

Palkansaajien ostovoimaa kasvaa, kiitos kuuluu palkankorotuksille, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko

Ilmastokokouksessa enemmän fossiilisten lobbareita kuin ulkomaisia vieraita, päivittelee kansalaisjärjestö

Uusimmat

Pääministeri Petteri Orpoa on arvosteltu vaihtoehtoisista faktoista. Tilastojen perusteella arvostelu on perusteltua.

Avoimia työpaikkoja oli vähemmän ja ne olivat huonompia silloin, kun Petteri Orpo hehkutti käänteen jo tapahtuneen

Laura Meriluoto.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi pyrkivä Laura Meriluoto kehottaa kysymään, mitä tulee talouskasvun jälkeen

Palkansaajien ostovoima näyttää palautuvan vuoden 2020 tasolle ensi vuoden aikana.

Palkansaajien ostovoimaa kasvaa, kiitos kuuluu palkankorotuksille, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko

Ilmastokokouksessa enemmän fossiilisten lobbareita kuin ulkomaisia vieraita, päivittelee kansalaisjärjestö

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Anderssonin johdolla toteutettu koulutusuudistus toimii: vain alle yksi prosentti peruskoulun päättäneistä ei jatkanut missään

 
02

Vasemmistonuoria johtaa kohta duunari

 
03

”Perutaanko leikkaukset?” – Pekonen hämmästelee kokoomuksen heräämistä kotihoidon kriisiin

 
04

Suomen rikkaimpien yleisin veroprosentti 34 on sama kuin hyvätuloisen palkansaajan

 
05

Kelan Lasse Lehtosen harkitsemattomat lausunnot edustavat vanhanaikaista jyräävää johtajuutta, sanoo kansanedustaja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tarkastusvirastolta tiukkaa kritiikkiä Marinin hallitukselle: Velkaa otettiin liikaa koronan varjolla

19.11.2025

Ensin eduskunta kauhisteli velkaa, sitten hallituspuolueet alentavat suurituloisten veroja

19.11.2025

Parikymmentä vuotta oikeistovaltaa Suomessa ja tässä tulos – miksi vasemmiston linja ei vedä?

19.11.2025

Miikka Kortelainen pyrkii vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi: ”Ytimessä on arjen politiikka”

19.11.2025

Velkajarrusta voi tulla kasvua heikentävä velkakaasu, sopimuksen ulkopuolelle jäänyt vasemmistoliitto varoitti lähetekeskustelussa

18.11.2025

Jouni Jussinniemi haluaa jatkaa vasemmistoliiton varapuheenjohtajana: ”Tärkein tavoite on voittaa vaalit duunareiden äänillä”

18.11.2025

Oikeisto jatkaa palturin puhumista amisten arjesta, arvostelee Lohikoski

18.11.2025

Tehyn lakkokenraalista Etelärannan ykköspomoksi – Minna Helteen uraputki on ainutlaatuinen

18.11.2025

Minja Koskela: Yhteisöllisen asumisen käyttäminen säästökeinona loukkaa ikääntyneiden oikeuksia

18.11.2025

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi pyrkivä Jessi Jokelainen haluaa uudistaa: ”On suunnattava kohti laajoja muutoksia”

18.11.2025

Politiikan toimittajat ja tutkija vastasivat: Millainen puolue vasemmistoliitto on vuonna 2025?

18.11.2025

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi pyrkivä Paco Diop tarjoaa johtajuutta, joka ei vaikene epäoikeudenmukaisuuden edessä

17.11.2025

Nuoret maatalousyrittäjät pelastaisivat Afrikan nälältä, jos heillä olisi siihen varaa

17.11.2025

Ei vastaehdokkaita – Koskela jatkaa vasemmistoliiton johdossa

17.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään