Ammatilliset keskusjärjestöt SAK ja STTK pitävät hallituksen kehysriihen linjauksia oikeina. Pääpaino on koronakriisin aiheuttaman talouskriisin hoidossa.
– Talouspolitiikan laajemmasta kokonaisuudesta on parempi sopia sitten, kun epidemian aiheuttamat vaikutukset täsmentyvät ja tilanne rauhoittuu, sanoo SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
STTK pitää erityisen tärkeänä sitä, että hallitus ennakoi kriisin päättymistä sitoutuen sosiaalisesti, taloudellisesti ja eri sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukaisiin, ja ekologisesti kestäviin toimiin. STTK kiittää hallitusta myös kriisin akuutista hoitamisesta ihmisten terveys, toimeentulo ja hyvinvointi edellä.
Kehysriihessä päätettiin tukea kuntia vähintään miljardilla eurolla. Lisäksi kunnat tulevat saamaan tänä vuonna verotulojen viivästymisen johdosta tukea puoli miljardia euroa. Tämä tuki peritään takaisin ensi vuonna.
– Tämä on hyvä alku, mutta lisätarpeita on arvioitava uudelleen koronakriisin edetessä. Kuntien työntekijöillä on merkittävä rooli kriisin torjunnassa. Lomautuksiin ja irtisanomisiin ei ole varaa, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà korostaa.
SAK:n Kaukorannasta on ilahduttavaa, että hallitus on huomioinut ihmisten hädän ja huolen toimeentulostaan epidemian aikana. Ihmisten toimeentulosta on pidettävä huolta niissä tapauksissa, joissa he eivät epidemianrajoitustoimien takia pysty olemaan töissä.
Yrityksiä tuetaan monipuolisesti esimerkiksi Business Finlandin, ELY-keskusten ja Teollisuussijoituksen kautta noin kahdella miljardilla eurolla tänä vuonna.
– Yritysten tukeminen on välttämätöntä, jotta työpaikat voidaan säilyttää. Suurempia yrityksiä olisi vastikkeettomien avustuksien sijaan järkevä tukea pääomittamalla. Nyt pääomittaminen Teollisuussijoituksen kautta jää sivurooliin, STTK:n Lainà huomauttaa.
”Elvytystä toukokuussa”
Suhdannepuskurin aktivoiminen on STTK:n mukaan tervetullut panostus koronakriisin jälkipyykin hoitamiseksi. Lisätalousarvioiden myötä valtion menoja kasvatetaan noin viidellä miljardilla eurolla tänä vuonna, mutta menolisäykset koostuvat pääasiassa rahoitustuesta ja automaattisista vakauttajista. Hallituksen kehysriihessä varsinaiseen menoelvytykseen ei vielä varattu rahaa tälle vuodelle.
– Hallituksen tulee varautua voimakkaaseen ja riittävän pitkäkestoiseen menoelvytykseen heti koronaepidemian jälkeen. Elvytyspaketti olisi erinomainen tilaisuus tehdä esimerkiksi tarpeellisia ilmasto- ja infrainvestointeja, STTK:n pääekonomisti Lainà esittää.
– Elvytyksestä ehtii sopia vielä toukokuussakin, mutta se ei saa unohtua. Pelkät yrityksille suunnatut tuet eivät riitä, vaan tulemme tarvitsemaan myös kokonaiskysyntää nostavaa elvytystä, jotta taantuma ja työttömyys eivät pitkity. Työttömyysturvan määräaikainen parantaminen olisi tehokas ja oikeudenmukainen keino siihen, SAK:n Kaukoranta sanoo.
uutiskirje 
