Tammikuussa käynnistynyt vammaisten palveluja koskeva henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke pyrkii löytämään Suomeen sopivan henkilökohtaisen budjetoinnin mallin.
– Hankkeen tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palvelujen suunnittelu- ja toteuttamisprosessissa, kertoo Kirsi-Maria Malmlund sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Valtakunnallisen ja alueellisen näkökulman lopputuloksena saamme käsityksen siitä, millainen malli Suomeen sopisi.
Suunnitteilla olevan mallin tulisi toimia siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin.
STM:n ohjaaman hankkeen toteuttaa THL.
Ihmisten sijaan tietoa
Hankkeen kanssa ei haluta toistaa Sipilän hallituksen virheitä, joissa lait ja päätökset eivät aina kulkeneet käsikkäin.
Tästä syystä kehittämistyö tulee pohjautumaan mukana olevien kuntien tosiasialliseen asiakastietoon. Toisin sanoen oikeasti tehdyn asiakastyön pohjalta kerätään dataa, jonka avulla analysoidaan, miten henkilökohtainen budjetointi voisi soveltua kuhunkin tilanteeseen. Kokeiluhanke ei näin ollen kosketa yksittäisten henkilöiden hallintopäätöksiä.
– Tässä hankkeessa käytetään asiakastietoa hyödyksi simuloiden tosiasiallisia tilanteita niin, että tiedon pohjalta rakennetaan ehdotus lainsäädännöksi henkilökohtaisesta budjetoinnista. Asiakkaiden hallintopäätösten tulee pohjautua voimassa olevaan lainsäädäntöön, muuten voi ilmetä juridisia ongelmakohtia, kun sovelletaan asioita, jotka eivät ole laissa säädettyjä, Malmlund sanoo.
Omaisten vastuu
Hankkeen loppuessa pitäisi olla kokonaiskuva siitä, minkälainen olisi Suomen malli.
Esimerkkimaaksi nostetaan usein Englanti, sillä siellä henkilökohtaisesta budjetoinnista on paljon kokemusta. Suomalaiset vammaisjärjestöt kuitenkin toivovat, että Suomessa mahdollisesti toteutettavassa mallissa omaisten ja lähi-ihmisten sijaan vastuu olisi kunnilla ja ammattilaisilla.
Yhtenä keskeisenä haasteena tuleekin olemaan se, miten viranomaiset, asiakkaat ja palveluntuottajat saadaan sitoutumaan prosessiin ja asiakkaalle riittävä tuki palvelun suunnittelussa. Asiakkaan on ymmärrettävä budjetin koko sisältö ja siihen tarvitaan vahvaa tukea. Järjestöt huomauttavat, että tuettu päätöksenteko tulee olemaan keskeinen tekijä henkilökohtaisen budjetoinnin onnistumisessa.
Hankkeen kanssa ei haluta toistaa Sipilän hallituksen virheitä.
Toinen kriittinen kohta on siinä, ettei henkilökohtainen budjetointi muutu vain yhdeksi uudeksi tavaksi säästää vammaisten palveluista. Budjetin määrän on oltava riittävä ja siinä on oltava joustavuutta.
Pahimmissa skenaarioissa budjetin ylittyminen voisi johtaa siihen, että ihminen on vankina omassa sängyssään.
Osa järjestöistä katsookin, ettei budjetointi voi olla automaattinen malli, olemassa on oltava myös toinen tapa valita ja hoitaa asiat.
Hyvä lisä palvelujärjestelmään
Selvistä haasteista huolimatta hankkeen tuomaa kehitystä pidetään erittäin kannatettavana ja henkilökohtaista budjetointia mahdollisesti hyvänä lisänä palvelujärjestelmään.
Hyvänä nähdään myös se, että hankkeen myötä kuntiin mahdollisesti saataisiin lisää ammattitaitoisia ja asiakkaita kuuntelevia sosiaalityöntekijöitä.
Onnistuessaan henkilökohtainen budjetointi voisi vahvistaa vammaisten osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta.
Hankkeen kautta on myös mahdollista arvioida laajasti vammaisten ihmisten palvelujen saamista ja itsenäisen osallisuuden rakentamista. Se voisi myös olla yksi vastaus kilpailutusten aiheuttamaan tilanteeseen, jossa vammaista ei välttämättä kuunnella vaan palvelut osoitetaan hänelle.
uutiskirje 
