Nicaraguan presidentti Daniel Ortega palasi keskiviikkoiltana lähes kuukauden tauon jälkeen julkisuuteen. Hän piti televisiossa puheen, jossa väitti koronaviruksen olevan ”merkki Jumalalta”.
Ortega kertoi tv-katselijoille, että Nicaraguassa on sattunut vain yksi koronasta johtuva kuolemantapaus. Hänen mukaansa rekisteröityjä tapauksiakin on kaikkiaan vain kolme, ja ne ovat kaikki ulkomailta tuotuja.
Hallitus on kieltäytynyt asettamasta nicaragualaisille mitään rajoituksia koronan tähden. Päinvastoin varapresidentti Rosario Murillo on kehottanut kansalaisia osallistumaan suuriin joukkotapahtumiin, kuten Managuassa tiistaina järjestettyyn ”Rakkautta covid-19:n aikaan” -marssiin.
Ortegan pitkä poissaolo nostatti huhuja vakavasta sairaudesta ja jopa kuolemasta.
Ainoa toimenpide on ollut se, että koulujen pääsiäislomaa jatkettiin viikolla ja koulut aukeavat vasta ensi maanantaina.
Ortega pysyi samalla kannalla tv-puheessaan. ”Nicaragualaiset eivät ole lakanneet työskentelemästä, sillä jos maa lopettaisi työnteon, se kuolisi”, sanoi Ortega.
Nicaragua on ainoa Keski-Amerikan maa, joka ei ole ryhtynyt merkittäviin koronarajoituksiin.
Arvostetun lääketieteellisen Lancet-lehden mukaan Nicaraguan terveysviranomaiset ovat yksityisesti ennustaneet, että yli tuhat nicaragualaista voi tarvita tehohoitopaikkaa epidemian aikana. Nicaraguassa on vain 160 hengityslaitetta, ja niistä 80 prosenttia on käytössä ilman koronaakin.
Merkki Jumalalta
Ortega syytti tv-puheessaan Yhdysvaltoja siitä, että nicaragualaiset maahanmuuttajat elävät siellä kurjissa oloissa, eikä Yhdysvallat pysty tarjoamaan kunnon terveydenhoitoa edes omille kansalaisilleen.
Näin epäilemättä on, mutta Ortegan mukaan koronavirus on peräti ”merkki Jumalalta” militarismia ja hegemoniaa vastaan.
”Nämä ylikansalliset voima haluavat hallita koko planeettaa, se on synti. Ja Jumala lähettää meille merkin”, sanoi Ortega.
Amnesty International sanoi keskiviikkona, että Nicaraguan hallitus asettaa vaaraan tuhansien ihmisten terveyden ja elämän. Amnestyn Amerikkojen johtaja Erika Guevara-Rosas ihmetteli järjestön tiedotteessa, että kun Nicaragua on kahden viime vuoden aikana pyrkinyt estämään kaikki mielenosoitukset, se nyt kehottaa kansalaisia marsseihin ja joukkokokoontumisiin.
Nicaraguassa oli laajoja protesteja hallitusta vastaan huhtikuussa 2018. Siitä lähtien on levottomuuksissa kuollut Amnestyn mukaan kuollut vähintään 328 ihmistä, noin 2 000 on saanut vammoja ja yli 100 000 on paennut maasta.
Ortegan toinen tuleminen
Daniel Ortega kuului 1970-luvun lopulla vasemmistolaisten sandinistisissien johtajiin. Sandinistit syrjäyttivät vallasta oikeistodiktaattori Anastasio Somozan vuonna 1979.
Ortega johti Nicaraguaa ensin 1979–1985 jälleenrakennusjuntan johtajana ja sitten 1985–1990 vapaissa vaaleissa valittuna presidenttinä.
Ronald Reaganin hallitus lietsoi 1980-luvulla contrakapinaa sandinisteja vastaan. Vuonna 1990 sandinistit hävisivät vaalit ja siirtyivät oppositioon.
Vuonna 2006 pidetyissä vaaleissa Ortega palasi presidentiksi (tammikuusta 2007), mutta muuttuneena miehenä. Hän oli liittoutunut katolisen kirkon ja sen vanhakantaisimpien voimien kanssa. Hän kannatti esimerkiksi äärimmäisen tiukkaa aborttikieltoa.
Ortega on valittu jatkokausille 2011 ja 2016. Ortegan toista tulemista ovat leimanneet korruptio ja huono taloudenpito. Monien vanhojen sandinistien mielestä Ortega on pettänyt vallankumouksen.
Vaimo johtaa maata
Ennen keskiviikkoa 74-vuotias Ortega oli edellisen kerran julkisuudessa 12. maaliskuuta. Hänen pitkä poissaolonsa nostatti huhuja vakavasta sairaudesta ja jopa kuolemasta. Ortega on tosin ennenkin ollut välillä pitkähköjä aikoja poissa julkisuudesta.
Ortegan poissaolon aikana maata on johtanut hänen puolisonsa Rosario Murillo.
Monet ovat epäilleet Murilloa Nicaraguan todelliseksi johtajaksi koko Ortegan vuonna 2007 alkaneiden presidenttikausien aikana. Murillon asema sai virallisen vahvistuksen, kun hänestä 2017 tuli varapresidentti.
lehti 