Hallitus helpottaa kuntien taloutta vähintään miljardilla eurolla lisätalousarviossaan. Valtion tuki kunnille koronakriisin talousvaikutusten lieventämiseksi on tervetullut. Miljardin jakamisesta sovitaan toukokuussa.
Ennen lisätalousarviota Kuntaliitto totesi, että kuluva vuosi tulee olemaan kuntataloushistorian heikoin. Nyt Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi, että lisätalousarvion päätökset parantavat kuntien taloustilannetta.
– Heikko se tulee olemaan, mutta ei ehkä koko historian heikoin, Punakallio toteaa.
Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset valtionavustuksella, kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräaikaisesti tälle vuodelle sekä kuntien peruspalvelujen määräosuutta korotetaan loppuvuodelle. Lisäksi harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan.
Lisätalousarviossa kunnille myönnetään myös 547 miljoonaa euroa korvaukseksi yritysten maksamien yhteisöverotulojen viivästymisestä. Tuki on väliaikainen, sillä kuntien täytyy maksaa se takaisin.
Säästötoimet käynnissä
Hallituksen toimet ovat oikeansuuntaiset, toteaa Seinäjoen kaupungin rahoitusjohtaja Mika Itänen. Seinäjoen kaupunki ilmoitti maaliskuussa aloittavansa koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut.
– Kaikkein merkittävin tuki on ylimääräinen, tätä vuotta koskeva valtionosuus, Itänen toteaa.
Kaupungin tavoitteena on kattaa omin toimin talousarvionsa 10 miljoonan euron vaje, joka tarkoittaa kahta prosenttia Seinäjoen käyttötalousmenoista. Osa säästöistä oli jo löydetty, kun koronapandemia levisi Suomeen.
– Arvioimme, että koronan aiheuttamat kustannukset ovat 12–15 miljoonan euron luokkaa.
Tuki ei kata kustannuksia
Pohjoispohjanmaalaisen Reisjärven kunnanjohtaja Marjut Silvast arvioi, ettei kunnille jaettava summa riitä kaikkien koronakriisistä johtuvien kustannusten kattamiseen.
– Nekin kunnat, Reisjärvi mukaan lukien, jotka ovat aloittaneet taloutensa tasapainottamisen, ovat nyt erityisen vaikeassa paikassa, Silvast toteaa.
Erityisen haasteelliseksi kunnanjohtaja luonnehtii kunnan maksuvalmiutta, sillä hallituksen kompensaatioeurot tulevat viiveellä verotulotilitysten kanssa.
Kuntaliiton tilastojen mukaan kunnalla on eniten lainaa asukasta kohti: 10 500 euroa. Kunnassa on tehty viimeisten viiden vuoden aikana 15 miljoonan euron investoinnit muun muassa koulurakennuksiin ja vuokra-asuntotuotantoon. Reisjärven kunnan käyttötalousmenoista 45 prosenttia koostuu sote-kuluista.
Huhtikuun alussa kunta on ilmoittanut yt-neuvotteluista, jotka koskevat kaikkia kunnan 180 työntekijää. Yt-neuvottelujen tavoitteena on kattaa 1,5 miljoonan euron alijäämä vuoteen 2023 mennessä.
– Koronakriisi vain pidentää tätä juoksua, Silvast analysoi.
Kriisin pitkittyminen arveluttaa
Kauniaisten kaupunki kuuluu taloudellisesti pärjääviin kuntiin, eikä sillä ole pitkäaikaista velkaa.
Kaupunginjohtaja Christoffer Masarin mukaan olisi hyvä, jos hallitus tukisi sairaanhoitopiirejä samassa suhteessa niissä hoidettavien koronatapauksien kanssa. Suurin osa koronatapauksista on Uudellamaalla.
– Nähtäväksi jää, kuinka suuri lasku erikoissairaanhoidosta syntyy, jos koronapandemia pitkittyy, Masar toteaa.
Koronakriisi vähentää myös Kauniaisten verotuottoja sekä maksutuottokertymiä.
Kaupunki on muun muassa vapauttanut varhaiskasvatuksen maksuista ne perheet, joiden lapset ovat jääneet koronan takia kotiin. Se tarkoittaa Masarin mukaan arviolta 70 000 euron kuukausittaisia menetyksiä.
– Uudenmaan kunnat ovat kaikkein vähiten riippuvaisia valtionosuuksista, joten verotulojen menetykset tulevat iskemään kaikkein raskaimmin Uudellemaalle. Tämä on syytä huomioida tuen kohdentamisessa, Masar toteaa.
Kauniaisten viime vuoden verotuotot putosivat 5 miljoonaa euroa ennakoidusta. Kaupungin tilinpäätös jäi negatiiviseksi. Toistaiseksi Kauniaisilla ei ole paineita nostaa 17 prosentin kunnallisveroastettaan.
uutiskirje 
