Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kertoo kansainvälisen rauhanliikkeen kannan pandemiaan varautumisesta.
– Monet valtiot eivät pystyneet varautumaan pandemiaan tarpeeksi hyvin, sillä yhteiskunnat ovat rakentaneet turvallisuutensa sotilaallisten uhkakuvien varaan. Niin Suomessa kuin maailmallakin laitetaan erittäin suuri määrä resursseja sotakoneistoon.
Pandemian ehkäisyn ja varautumisen näkökulmasta resursseja on siis laitettu väärään paikkaan.
Joissain valtioissa poikkeusoloista ei välttämättä palata normaaleihin demokraattisiin pelisääntöihin.
– Sotakoneiston ja varustelun sijaan resursseja olisi voinut laittaa esimerkiksi hengityskoneisiin, -suojaimiin ja muihin vastaaviin sekä koko sosiaali- ja terveysalan kriisiajan kestävyyteen, Lodenius toteaa.
Pandemia antaa tilaa epäeettiselle bisnekselle
Lodeniuksen mukaan Rauhanliitto ymmärtää, että yritykset tarvitsevat tukea niin poikkeustilan aikana kuin jälkeenkin. Yhdistyksen huolena on kuitenkin se, että erityisesti pandemian jälkeen yrityksille myönnetään tukea täysin kritiikittömästi. Poikkeustilan takia yritykset voivat alentaa standardejaan.
– Yritysten tukeminen hinnalla millä hyvänsä voi edesauttaa epäeettistä bisnestä. Esimerkiksi pandemian alkupuolella Suomi myi Arabiemiraatteihin panssariajoneuvojen osia, vaikka kyseinen valtio on mukana Jemenissä sotivassa koalitiossa.
– Hallitusohjelmassa sanotaan, että sotaa käyviin ja ihmisoikeusloukkauksia tekeviin valtioihin ei myönnetä asevientilupia. Sovituista kriteereistä tulisi pitää kiinni myös poikkeusoloissa.
Lodenius toteaa, että tällä hetkellä kansalaisten ja median huomio kiinnittyy ymmärrettävästi arkipäiväiseen pandemia-uutisointiin. Samalla esimerkiksi politiikan uutiset jäävät vähemmällä huomiolle, jolloin mahdollisia epäkohtia tai kriittistä keskustelua ei nouse julkiseksi puheenaiheeksi samassa mittakaavassa kuin normaalisti.
Väkivalta saattaa lisääntyä
Rauhanliitto on huolissaan väkivallan lisääntymisestä pandemian aikana.
– Ihmiset ovat eristäytyneet koteihinsa, joten periaatteessa tietty määrä väkivaltaa ja rikollisuutta on vähentynyt. Toisaalta väkivallan riski kasvaa, sillä eristäytyminen kuitenkin lisää henkistä pahoinvointia. Lisäksi maailmassa ja Suomessa on paljon ihmisiä, joilla on aseita kotonaan.
– Kriisiajat ja poikkeuslait antavat jossain määrin tilaa myös ääriliikkeille, jolloin konfliktin riski kasvaa, Lodenius pohtii.
Suomessa ei ole vielä nähtävillä negatiivista kehitystä esimerkiksi aseiden käytön suhteen.
– Asiaa on kuitenkin hankala havaita tässä kohtaa. Kasvavien mielenterveysongelmien seuraukset näkyvät vasta myöhemmin.
Demokratia kaventuu
Lodeniuksen mukaan rauhanliike on huolestunut myös demokratian puolesta.
– Verkostoistamme tulleet uutiset kertovat, että pandemia testaa yhteiskuntien psyykkistä palautumiskykyä. Se on näyttänyt, että demokraattisista rakenteista ollaan oltu valmiita luopumaan. Esimerkiksi Unkarissa poikkeustila on kaventanut jo aika paljon demokratiaa.
Lodenius kertoo myös poikkeustilan riskeistä. Joissain valtioissa poikkeusoloista ei välttämättä palata normaaleihin demokraattisiin pelisääntöihin.
– Ihmiset toimivat irrationaalisesti, kun he pelkäävät. Silloin he saattavat suostua turvallisuutta edistävään valvontaan, mutta samaa teknologiaa voidaan myös käyttää väärin. Pandemian takia Euroopassa on esimerkiksi alettu käyttämään videokuvaa lähettäviä lennokkeja. Demokraattinen kontrolli on tärkeää, jotta valvonnasta ei tule autoritääristä.
Rauhanliike toimii etänä, rauhankasvatuksen tilaa pohditaan
Lodenius kertoo, että pandemian takia Rauhanliiton tilaisuuksia on jouduttu perumaan.
– Kansalaisjärjestöjen työtä tehdään ihmiseltä ihmiselle, joten tällä hetkellä olemme etätilaisuuksien varassa. Kysymys on kuitenkin se, että kiinnostaako rauhan puolesta kampanjointi ihmisiä samalla tavalla, kuin ennen pandemiaa. Etänä kommunikointi on eri asia, kuin paikan päällä järjestettävä tilaisuus.
Lodeniuksen mukaan Rauhanliitto ei ole vielä järjestänyt omia etätilaisuuksia. Tilaisuuksia on kuitenkin suunnitteilla sekä Rauhanliitolla että heidän kollegajärjestöillään.
– Kollegajärjestöistä osa on jo pitänyt etätilaisuuksia, joihin myös Rauhanliitto on osallistunut. Lisäksi keskustelemme juuri isompien rauhankokousten etäjärjestämisestä kansainvälisesti.
Rauhanliikkeen kansainvälinen toiminta ei pysähdy pandemian takia
– Kansainvälisen rauhanliikkeen toiminta on muutenkin ollut suhteellisen paljon etätapaamisten varassa, Lodenius sanoo.
– Useita Yhdistyneiden Kansakuntien konferenssien ajankohtia on kuitenkin siirretty. Esimerkiksi kansainvälisen ydinsulkusopimuksen neuvottelut järjestetään vasta koronarajoitusten jälkeen. Pandemian jälkeen erilaisten kokouksien järjestämiseen tulee varmasti ruuhkaa.
Rauhanliitto tekee yhteistyötä myös koulujen kanssa. Digitaalisen rauhankasvatuksen järjestäminen on kuitenkin vaikeaa.
– Järjestämme koululaisille rauhan- ja globaalikasvatustoimintaa. Ideana on, että opetamme koululaisille muun muassa empatiataitoja draaman keinojen avulla. Emme kuitenkaan ole vielä pystyneet järjestämään täysin etänä toteutettavia päiviä koululaisten kanssa.
Pandemia vaikuttaa yhdistyksen talouteen
Rauhanliitto omistaa Itä-Pasilassa sijaitsevan vanhan puisen asemarakennuksen. Rakennus tunnetaan Rauhanasemana. Yhdistys vuokraa juhlatiloja myös ulkopuolisille tahoille.
– Poikkeustilan takia tiloja ei voi toistaiseksi vuokrata tilaisuuksiin, joten meiltä meni parissa päivässä koko kevään ja kesän myynti. Taloudellinen vahinko on merkittävää, sillä kiinteistön kulut pyörivät kuitenkin, Lodenius kertoo.
Rauhanliiton yleisavustusta leikattiin myös vuodelle 2020. Oikeusministeriön myöntämä avustus putosi 20 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Leikkaus uhkaa Rauhanliiton vaikuttamistyötä, koko toiminta on vaakalaudalla. Rauhanliiton vaikuttamistyötä voi tukea osallistumalla joukkorahoitukseen
uutiskirje 
