KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Maailman sotilasmenot kasvoivat vauhdilla

Yhdysvaltain joukkoja Afganistanissa viime kesänä otetussa kuvassa.

Yhdysvaltain joukkoja Afganistanissa viime kesänä otetussa kuvassa. Kuva: Lehtikuva/Thomas Watkins

Tukholman rauhantutkimusinstituutin (Sipri) mukaan maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna eniten vuosikymmeneen.

Arto Huovinen
28.4.2020 16.00
Fediverse-instanssi:

Siprin maanantaina julkaistun vuosiraportin mukaan maailmassa käytettiin viime vuonna sotilasmenoihin 1 920 miljardia dollaria (1 770 miljardia euroa).

Nousua edellisestä vuodesta oli 3,6 prosenttia, mikä on suurin vuosittainen nousu sitten vuoden 2010.

Eniten asevaraiseen turvallisuuteen käyttivät rahaa Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä ja Saudi-Arabia (tässä järjestyksessä). Nämä viisi maata vastasivat 62 prosentista maailman kaikkia sotilasmenoja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhdysvaltain osuus oli peräti 38 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.

Yhdysvaltain osuus oli peräti 38 prosenttia koko maailman sotilasmenoista. Se käytti niihin viime vuonna 732 miljardia dollaria (674 miljardia euroa). Summa oli lähes yhtä suuri kuin listan seuraavalla kymmenellä maalla yhteensä. Yhdysvallat kasvatti sotilasmenojaan 5,3 prosenttia.

Kiinan menot olivat 261 miljardia dollaria ja niissä oli kasvua 5,1 prosenttia.

Intia kulutti asevarusteluun 71 miljardia dollaria, missä oli kasvua 6,8 prosenttia.

Neljäntenä olevan Venäjän menot kasvoivat 4,5 prosentilla 65 miljardiin dollariin.

Saksa lisäsi 10 prosenttia

Donald Trumpin vaatimus Nato-maiden sotilasmenojen kasvattamisesta näyttää saaneen vastakaikua. Naton 29 jäsenmaan sotilasmenot olivat yhteensä 1 040 miljardia dollaria.

Suurista Nato-maista lisäsi eniten sotilasmenojaan Saksa, kymmenellä prosentilla 49 miljardiin dollariin. Kuitenkin pelkkä Yhdysvaltain menolisäys viime vuodelle oli suurin piirtein samankokoinen kuin Saksan koko sotilasmenoihin käyttämä raha.

Muista Nato-maista Bulgaria lisäsi sotilasmenojaan 127 prosentilla uusien taistelukoneiden hankinnan myötä.

Poikkeuksen yleiseen trendiin tekivät kilpakumppanit Iran ja Saudi-Arabia.

Iranin sotilasmenot putosivat 15 prosentilla viime vuonna. Tosin Iran oli toissa vuonna kasvattanut menojaan 23 prosentilla. Viime vuonna Iran kulutti 12,6 miljardia dollaria sotilasmenoihin.

Iranin pääkilpailija Saudi-Arabia käytti sotilasmenoihin 62 miljardia dollaria eli lähes yhtä paljon kuin Venäjä. Iranin tavoin Saudi-Arabian menot vähenivät, pudotusta oli 16 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan maailmassa käytettiin sotilasmenoihin 2,2 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Tasan jaettuna kaikille maailman ihmisille tämä olisi 249 dollaria jokaiselle.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Lapsia Angolan pääkaupungissa Luandassa. Kuusi kymmenestä työtä tekevästä lapsesta ei käy koulua ollenkaan.

Afrikassa yhä eniten lapsityövoimaa – muuttoliike ja kriisit lisäävät hyväksikäyttöä

Työmatkalaiset odottavat takseja Abujassa Nigeriassa, missä monet asukkaat ovat joutuneet one chance -ryöstöjen uhreiksi. Rikolliset tekeytyvät kuljettajiksi tai matkustajiksi ja ryöstävät uhrit ajoneuvon ollessa liikkeessä.

Abujassa taksimatka on vaarallinen sekä kuljettajalle että matkustajille

Mon Bahar ja hänen neljä lastaan. Vanhin tytär katosi vaarallisella siirtolaismatkalla Malesiaan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR varoitti viime toukokuussa, että Andamaanienmeren ja Bengalinlahden vesialueet ovat maailman tappavimpia. Yksi viidestä merimatkalle lähteneestä on ilmoitettu kuolleeksi tai kadonneeksi.

”Meitä oli seitsemän, nyt enää viisi” – Malesiaan ja Indonesiaan meriteitse pyrkivät rohingyapakolaiset tuntevat riskit, mutta lähtevät silti

Karachin lehdistöklubille johtava tie suljettiin poliisin toimesta joulukuussa, kun siellä pidettiin lehdistötilaisuus kahden baluchinaisen sieppauksesta.

Kun katoamiset lisääntyivät Pakistanin syrjäisessä maakunnassa, baluchinaiset tarttuivat aseisiin

Uusimmat

Lapsia Angolan pääkaupungissa Luandassa. Kuusi kymmenestä työtä tekevästä lapsesta ei käy koulua ollenkaan.

Afrikassa yhä eniten lapsityövoimaa – muuttoliike ja kriisit lisäävät hyväksikäyttöä

Työmatkalaiset odottavat takseja Abujassa Nigeriassa, missä monet asukkaat ovat joutuneet one chance -ryöstöjen uhreiksi. Rikolliset tekeytyvät kuljettajiksi tai matkustajiksi ja ryöstävät uhrit ajoneuvon ollessa liikkeessä.

Abujassa taksimatka on vaarallinen sekä kuljettajalle että matkustajille

Mon Bahar ja hänen neljä lastaan. Vanhin tytär katosi vaarallisella siirtolaismatkalla Malesiaan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR varoitti viime toukokuussa, että Andamaanienmeren ja Bengalinlahden vesialueet ovat maailman tappavimpia. Yksi viidestä merimatkalle lähteneestä on ilmoitettu kuolleeksi tai kadonneeksi.

”Meitä oli seitsemän, nyt enää viisi” – Malesiaan ja Indonesiaan meriteitse pyrkivät rohingyapakolaiset tuntevat riskit, mutta lähtevät silti

Karachin lehdistöklubille johtava tie suljettiin poliisin toimesta joulukuussa, kun siellä pidettiin lehdistötilaisuus kahden baluchinaisen sieppauksesta.

Kun katoamiset lisääntyivät Pakistanin syrjäisessä maakunnassa, baluchinaiset tarttuivat aseisiin

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
02

Kaksi valtakunnallista ja yksi alueellinen tutkimus osoittavat, miten vasemmistoliitto on nousukiidossa – SK: Demareista siirrytään nyt vasemmistoon

 
03

Pia Lohikoski: Miksi ministeriö on hiljaa kun yliopistot ostavat pikavauhtia ammattikorkeakouluja?

 
04

Nyt jyrähti Li Andersson: ”Hyvä esimerkki Purran ylimielisyydestä”

 
05

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kashmirin Dal-järven ihmiset ajettiin pois – nyt heitä pyydetään pelastustoimiin

25.04.2026

Vesikriisi iskee kovimmin naisiin ja tyttöihin

25.04.2026

Uusi Islanti-dekkari Väkivallan saari alkaa peruskuvioilla, mutta hyytää lopussa veren

25.04.2026

Avustuslaivue toi Kuubaan apua, toivoa ja poliittisen viestin

25.04.2026

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

24.04.2026

Professori varoittaa ydinenergialain muuttamisesta – ”Lisää ydinaseiden käyttöön liittyvää riskiä”

24.04.2026

Hallituspohjia on runsaasti – Vaalien jälkeen vaihtoehdot vähenevät mutta vasemmisto on valmis neuvotteluihin

24.04.2026

Mai Kivelä: Hallituksen häpeällinen farssi on ympäristölle tuhoisa

23.04.2026

SOSTE moittii lisäleikkauksia – ”Osa ihmisistä tulee putoamaan kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle”

23.04.2026

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

23.04.2026

SAK: Yritysveron alennus olisi pitäyt perua – ”Tällaiseen ei ole varaa”

23.04.2026

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

23.04.2026

Pia Lohikoski: Miksi ministeriö on hiljaa kun yliopistot ostavat pikavauhtia ammattikorkeakouluja?

22.04.2026

Vasemmistoliiton Saramo neuvoo hallitusta: ”Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa leikata kaikesta”

22.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset