KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Maailman sotilasmenot kasvoivat vauhdilla

Yhdysvaltain joukkoja Afganistanissa viime kesänä otetussa kuvassa.

Yhdysvaltain joukkoja Afganistanissa viime kesänä otetussa kuvassa. Kuva: Lehtikuva/Thomas Watkins

Tukholman rauhantutkimusinstituutin (Sipri) mukaan maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna eniten vuosikymmeneen.

Arto Huovinen
28.4.2020 16.00

Siprin maanantaina julkaistun vuosiraportin mukaan maailmassa käytettiin viime vuonna sotilasmenoihin 1 920 miljardia dollaria (1 770 miljardia euroa).

Nousua edellisestä vuodesta oli 3,6 prosenttia, mikä on suurin vuosittainen nousu sitten vuoden 2010.

Eniten asevaraiseen turvallisuuteen käyttivät rahaa Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä ja Saudi-Arabia (tässä järjestyksessä). Nämä viisi maata vastasivat 62 prosentista maailman kaikkia sotilasmenoja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhdysvaltain osuus oli peräti 38 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.

Yhdysvaltain osuus oli peräti 38 prosenttia koko maailman sotilasmenoista. Se käytti niihin viime vuonna 732 miljardia dollaria (674 miljardia euroa). Summa oli lähes yhtä suuri kuin listan seuraavalla kymmenellä maalla yhteensä. Yhdysvallat kasvatti sotilasmenojaan 5,3 prosenttia.

Kiinan menot olivat 261 miljardia dollaria ja niissä oli kasvua 5,1 prosenttia.

Intia kulutti asevarusteluun 71 miljardia dollaria, missä oli kasvua 6,8 prosenttia.

Neljäntenä olevan Venäjän menot kasvoivat 4,5 prosentilla 65 miljardiin dollariin.

Saksa lisäsi 10 prosenttia

Donald Trumpin vaatimus Nato-maiden sotilasmenojen kasvattamisesta näyttää saaneen vastakaikua. Naton 29 jäsenmaan sotilasmenot olivat yhteensä 1 040 miljardia dollaria.

Suurista Nato-maista lisäsi eniten sotilasmenojaan Saksa, kymmenellä prosentilla 49 miljardiin dollariin. Kuitenkin pelkkä Yhdysvaltain menolisäys viime vuodelle oli suurin piirtein samankokoinen kuin Saksan koko sotilasmenoihin käyttämä raha.

Muista Nato-maista Bulgaria lisäsi sotilasmenojaan 127 prosentilla uusien taistelukoneiden hankinnan myötä.

Poikkeuksen yleiseen trendiin tekivät kilpakumppanit Iran ja Saudi-Arabia.

Iranin sotilasmenot putosivat 15 prosentilla viime vuonna. Tosin Iran oli toissa vuonna kasvattanut menojaan 23 prosentilla. Viime vuonna Iran kulutti 12,6 miljardia dollaria sotilasmenoihin.

Iranin pääkilpailija Saudi-Arabia käytti sotilasmenoihin 62 miljardia dollaria eli lähes yhtä paljon kuin Venäjä. Iranin tavoin Saudi-Arabian menot vähenivät, pudotusta oli 16 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan maailmassa käytettiin sotilasmenoihin 2,2 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Tasan jaettuna kaikille maailman ihmisille tämä olisi 249 dollaria jokaiselle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Deng Xiaopingin muotokuva Shenzhenissä. Dengin valtakaudella Kiina alkoi avata markkinoita ja kehittää harvinaisten maametallien tuotantoa.

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

Teheranilaiset kulkivat ostoksilla tammikuun loppupuolella.

Iran sotii kansaansa vastaan – Maassa on käynnissä joukkomurha, kun islamistihallinto yrittää kukistaa kansannousun

Sinisa Karan (vas.) voitti presidentinvaalit. Häntä onnitteli Milorad Dodik (toinen oikealta).

Bosnia-Hertsegovina on yhä etnisten jakolinjojen panttivanki – ja poliittisesti hauraampi kuin vielä kertaakaan 30 vuoteen

Ali Hamadi ruokkii laguunissa uivaa merikilpikonnaa Sansibarin Matemwessa.

Mikromuovi uhkaa tuhota miljoonia vuosia vanhan merikilpikonnalajin

Uusimmat

Iskelmänostalgiaa ja muusikkohuumoria Suonna Konosen uudessa aluevaltauksessa

Joel Kangaksen tunnelmallisesta toiminnalliseksi yltyvä Lappi-dekkari Kaltio todistaa lopullisesti kirjailijan lahjakkuuden

Deng Xiaopingin muotokuva Shenzhenissä. Dengin valtakaudella Kiina alkoi avata markkinoita ja kehittää harvinaisten maametallien tuotantoa.

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

Kova ja kepeä sulautuvat onnistuneesti yhteen Piia Helanderin toisessa dekkarissa Huurre

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

”Hallitukselle ei siitä kunniaa kuulu, vaikka hunajapurkille hamuaakin”

 
02

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

 
03

Vasemmistoliiton Koskelan arvio: Ministeri Juuso on epäonnistunut

 
04

Veljentytär määrittelee Donald Trumpin hulluuden asteen

 
05

Pääministeripuolue ilakoi raskaussyrjinnän loppumisella –  ”Kaksinaamaista” sanoo opposition kansanedustaja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Wolt palkkasi lähetit surkeilla ehdoilla – Nyt PAM yrittää neuvotella paremmat ehdot

13.02.2026

Pohjoisen mepit huolissaan EU:n vaatimuksista: Diesenkalusto jäätyy pakkasissa

13.02.2026

Yrittääkö kokoomus hämätä? SAK hämmästelee pääministeripuolueen ilakoimista

13.02.2026

Pääministeripuolue ilakoi raskaussyrjinnän loppumisella –  ”Kaksinaamaista” sanoo opposition kansanedustaja

13.02.2026

Hallitus alittaa taas riman: ”On vaikea keksiä huonompaa esitystä”

13.02.2026

Lisäleikkauksia lastensuojeluun? ”Täysin käsittämätöntä”

12.02.2026

Iran sotii kansaansa vastaan – Maassa on käynnissä joukkomurha, kun islamistihallinto yrittää kukistaa kansannousun

12.02.2026

Satoja vähätteleviä, halventavia ja hyökkääviä viestejä päivässä – Häirintä uhkaa demokratiaa

11.02.2026

Vasemmistoliiton Koskelan arvio: Ministeri Juuso on epäonnistunut

11.02.2026

JHL tyrmää hankintalakimuutoksen: Herättää huolen huoltovarmuudesta ja suosii suuria kansainvälisiä toimijoita

11.02.2026

Poliitikkojen suosikkisopeutuskeino ei jatkossa enää kelpaa – Toivottavasti VM:n linjan hyväksyvät kansanedustajat ymmärtävät sen

11.02.2026

Länsimaissa on merkkejä kasvavasta tiedon muodostamisen kriisistä

10.02.2026

”Hallitukselle ei siitä kunniaa kuulu, vaikka hunajapurkille hamuaakin”

09.02.2026

Sotahistoriallisista aiheistaan tunnettu Pekka Jaatinen kirjoittaa kiihkotta 1940-luvun asekätkennästä

08.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset