KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Maailman sotilasmenot kasvoivat vauhdilla

Yhdysvaltain joukkoja Afganistanissa viime kesänä otetussa kuvassa.

Yhdysvaltain joukkoja Afganistanissa viime kesänä otetussa kuvassa. Kuva: Lehtikuva/Thomas Watkins

Tukholman rauhantutkimusinstituutin (Sipri) mukaan maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna eniten vuosikymmeneen.

Arto Huovinen
28.4.2020 16.00
Fediverse-instanssi:

Siprin maanantaina julkaistun vuosiraportin mukaan maailmassa käytettiin viime vuonna sotilasmenoihin 1 920 miljardia dollaria (1 770 miljardia euroa).

Nousua edellisestä vuodesta oli 3,6 prosenttia, mikä on suurin vuosittainen nousu sitten vuoden 2010.

Eniten asevaraiseen turvallisuuteen käyttivät rahaa Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä ja Saudi-Arabia (tässä järjestyksessä). Nämä viisi maata vastasivat 62 prosentista maailman kaikkia sotilasmenoja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhdysvaltain osuus oli peräti 38 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.

Yhdysvaltain osuus oli peräti 38 prosenttia koko maailman sotilasmenoista. Se käytti niihin viime vuonna 732 miljardia dollaria (674 miljardia euroa). Summa oli lähes yhtä suuri kuin listan seuraavalla kymmenellä maalla yhteensä. Yhdysvallat kasvatti sotilasmenojaan 5,3 prosenttia.

Kiinan menot olivat 261 miljardia dollaria ja niissä oli kasvua 5,1 prosenttia.

Intia kulutti asevarusteluun 71 miljardia dollaria, missä oli kasvua 6,8 prosenttia.

Neljäntenä olevan Venäjän menot kasvoivat 4,5 prosentilla 65 miljardiin dollariin.

Saksa lisäsi 10 prosenttia

Donald Trumpin vaatimus Nato-maiden sotilasmenojen kasvattamisesta näyttää saaneen vastakaikua. Naton 29 jäsenmaan sotilasmenot olivat yhteensä 1 040 miljardia dollaria.

Suurista Nato-maista lisäsi eniten sotilasmenojaan Saksa, kymmenellä prosentilla 49 miljardiin dollariin. Kuitenkin pelkkä Yhdysvaltain menolisäys viime vuodelle oli suurin piirtein samankokoinen kuin Saksan koko sotilasmenoihin käyttämä raha.

Muista Nato-maista Bulgaria lisäsi sotilasmenojaan 127 prosentilla uusien taistelukoneiden hankinnan myötä.

Poikkeuksen yleiseen trendiin tekivät kilpakumppanit Iran ja Saudi-Arabia.

Iranin sotilasmenot putosivat 15 prosentilla viime vuonna. Tosin Iran oli toissa vuonna kasvattanut menojaan 23 prosentilla. Viime vuonna Iran kulutti 12,6 miljardia dollaria sotilasmenoihin.

Iranin pääkilpailija Saudi-Arabia käytti sotilasmenoihin 62 miljardia dollaria eli lähes yhtä paljon kuin Venäjä. Iranin tavoin Saudi-Arabian menot vähenivät, pudotusta oli 16 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan maailmassa käytettiin sotilasmenoihin 2,2 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Tasan jaettuna kaikille maailman ihmisille tämä olisi 249 dollaria jokaiselle.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

Perhe Kolumbian Amazonian alueella. Laiton kullankaivuu sekä huumeiden tuotanto ja salakuljetus ovat levinneet Amazoniaan voimakkaiden rikollisjärjestöjen myötä. Ne aiheuttavat vakavaa vahinkoa paikallisyhteisöille ja ympäristölle.

Rikollisjärjestöt uhkaavat Amazonin sademetsää ja sen asukkaita

Arkistokuvassa afrokuubalaisia naisia puolustamassa oikeuksiaan. Afrikasta orjiksi tuotujen ihmisten jälkeläiset ovat erityisen merkittävä väestöryhmä maissa, joihin tuotiin paljon orjia siirtomaa-aikana. Suurimmat afroväestöt sijaitsevat Brasiliassa, Kolumbiassa, Venezuelassa sekä Karibian maissa. Meksikossa afrotaustainen väestö elää pääasiassa etelä- ja itäosien rannikkoalueilla.

Afromeksikolaisten oikeudet tunnustettiin, mutta se ei lopettanut rakenteellista rasismia

Nicaragualaiset naiset tarjoavat kotimaansa ruokaa siirtolaistapahtumassa San Joséssa Costa Ricassa vuonna 2023.

Maanpakoon ajetut naiset kantavat moninkertaisen taakan Keski-Amerikassa

Uusimmat

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
03

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
04

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026

Gallupmonitori 2: Vasemmistoliitto kulkee kohti kaikkien aikojen parasta eduskuntavaalitulostaan

22.06.2026

Lakialoite: Lapsilisää täysi-ikäisyyteen asti

22.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset