KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Maailman sotilasmenot kasvoivat vauhdilla

Yhdysvaltain joukkoja Afganistanissa viime kesänä otetussa kuvassa.

Yhdysvaltain joukkoja Afganistanissa viime kesänä otetussa kuvassa. Kuva: Lehtikuva/Thomas Watkins

Tukholman rauhantutkimusinstituutin (Sipri) mukaan maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna eniten vuosikymmeneen.

Arto Huovinen
28.4.2020 16.00

Siprin maanantaina julkaistun vuosiraportin mukaan maailmassa käytettiin viime vuonna sotilasmenoihin 1 920 miljardia dollaria (1 770 miljardia euroa).

Nousua edellisestä vuodesta oli 3,6 prosenttia, mikä on suurin vuosittainen nousu sitten vuoden 2010.

Eniten asevaraiseen turvallisuuteen käyttivät rahaa Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä ja Saudi-Arabia (tässä järjestyksessä). Nämä viisi maata vastasivat 62 prosentista maailman kaikkia sotilasmenoja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhdysvaltain osuus oli peräti 38 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.

Yhdysvaltain osuus oli peräti 38 prosenttia koko maailman sotilasmenoista. Se käytti niihin viime vuonna 732 miljardia dollaria (674 miljardia euroa). Summa oli lähes yhtä suuri kuin listan seuraavalla kymmenellä maalla yhteensä. Yhdysvallat kasvatti sotilasmenojaan 5,3 prosenttia.

Kiinan menot olivat 261 miljardia dollaria ja niissä oli kasvua 5,1 prosenttia.

Intia kulutti asevarusteluun 71 miljardia dollaria, missä oli kasvua 6,8 prosenttia.

Neljäntenä olevan Venäjän menot kasvoivat 4,5 prosentilla 65 miljardiin dollariin.

Saksa lisäsi 10 prosenttia

Donald Trumpin vaatimus Nato-maiden sotilasmenojen kasvattamisesta näyttää saaneen vastakaikua. Naton 29 jäsenmaan sotilasmenot olivat yhteensä 1 040 miljardia dollaria.

Suurista Nato-maista lisäsi eniten sotilasmenojaan Saksa, kymmenellä prosentilla 49 miljardiin dollariin. Kuitenkin pelkkä Yhdysvaltain menolisäys viime vuodelle oli suurin piirtein samankokoinen kuin Saksan koko sotilasmenoihin käyttämä raha.

Muista Nato-maista Bulgaria lisäsi sotilasmenojaan 127 prosentilla uusien taistelukoneiden hankinnan myötä.

Poikkeuksen yleiseen trendiin tekivät kilpakumppanit Iran ja Saudi-Arabia.

Iranin sotilasmenot putosivat 15 prosentilla viime vuonna. Tosin Iran oli toissa vuonna kasvattanut menojaan 23 prosentilla. Viime vuonna Iran kulutti 12,6 miljardia dollaria sotilasmenoihin.

Iranin pääkilpailija Saudi-Arabia käytti sotilasmenoihin 62 miljardia dollaria eli lähes yhtä paljon kuin Venäjä. Iranin tavoin Saudi-Arabian menot vähenivät, pudotusta oli 16 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan maailmassa käytettiin sotilasmenoihin 2,2 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Tasan jaettuna kaikille maailman ihmisille tämä olisi 249 dollaria jokaiselle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kansainvälisen kansalaisjärjestöviikon istunto Nuorisoliikkeet ja demokraattiset tulevaisuudet Etelä-Aasiassa järjestettiin Bangkokin Thammasatin yliopistossa.

Etelä-Aasian nuoriso haluaa muutosta, myös kansalaisjärjestöihin

Caracasissa nähtiin USA:n iskua vastustavia mielenosoituksia sunnuntaina 4. tammikuuta.

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan ja kaappasi maan johtajan Nicolas Maduron. Maduron kannattaja kuvattiin Caracasissa lauantaina.

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

Kaikkialla maailmassa ympäristönsuojelijoita haastetaan perusteettomasti oikeuteen tarkoituksena vaientaa heidät, mutta eniten juttuja nostetaan Latinalaisessa Amerikassa. Kaivosteollisuuden lisäksi maatalous on usein vastakkain suojelijoiden kanssa. Kuvassa laitumeksi raivattua Amazonin sademetsää.

Suuryritykset yrittävät vaientaa ympäristönsuojelijat perusteettomilla oikeusjutuilla

Uusimmat

Jessi Jokelainen.

Tekoäly syö työt – ”Nyt pitää puhua perustulosta”

Veikko Kumpumäki 15.8.1947-25.11.2025

Veikko Kumpumäki In memoriam

Kansainvälisen kansalaisjärjestöviikon istunto Nuorisoliikkeet ja demokraattiset tulevaisuudet Etelä-Aasiassa järjestettiin Bangkokin Thammasatin yliopistossa.

Etelä-Aasian nuoriso haluaa muutosta, myös kansalaisjärjestöihin

Caracasissa nähtiin USA:n iskua vastustavia mielenosoituksia sunnuntaina 4. tammikuuta.

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

 
02

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

 
03

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 
04

Suuryritykset yrittävät vaientaa ympäristönsuojelijat perusteettomilla oikeusjutuilla

 
05

Jäähyväiset Jätkäjätkille – Keskustelimme Asan kanssa kollektiivitaiteesta ja kokeilevuudesta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

03.01.2026

Suuryritykset yrittävät vaientaa ympäristönsuojelijat perusteettomilla oikeusjutuilla

02.01.2026

Jäähyväiset Jätkäjätkille – Keskustelimme Asan kanssa kollektiivitaiteesta ja kokeilevuudesta

01.01.2026

Kuvataiteilija Mariam Falailehia innostavat niin suomalainen kuin arabialainenkin kansanperinne, mytologia ja tarusto

31.12.2025

Kapinoikaa enemmän, nuoret

29.12.2025

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

27.12.2025

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

24.12.2025

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

23.12.2025

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

23.12.2025

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

23.12.2025

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

22.12.2025

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

22.12.2025

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään