KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Maailman sotilasmenot kasvoivat vauhdilla

Yhdysvaltain joukkoja Afganistanissa viime kesänä otetussa kuvassa.

Yhdysvaltain joukkoja Afganistanissa viime kesänä otetussa kuvassa. Kuva: Lehtikuva/Thomas Watkins

Tukholman rauhantutkimusinstituutin (Sipri) mukaan maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna eniten vuosikymmeneen.

Arto Huovinen
28.4.2020 16.00

Siprin maanantaina julkaistun vuosiraportin mukaan maailmassa käytettiin viime vuonna sotilasmenoihin 1 920 miljardia dollaria (1 770 miljardia euroa).

Nousua edellisestä vuodesta oli 3,6 prosenttia, mikä on suurin vuosittainen nousu sitten vuoden 2010.

Eniten asevaraiseen turvallisuuteen käyttivät rahaa Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä ja Saudi-Arabia (tässä järjestyksessä). Nämä viisi maata vastasivat 62 prosentista maailman kaikkia sotilasmenoja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhdysvaltain osuus oli peräti 38 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.

Yhdysvaltain osuus oli peräti 38 prosenttia koko maailman sotilasmenoista. Se käytti niihin viime vuonna 732 miljardia dollaria (674 miljardia euroa). Summa oli lähes yhtä suuri kuin listan seuraavalla kymmenellä maalla yhteensä. Yhdysvallat kasvatti sotilasmenojaan 5,3 prosenttia.

Kiinan menot olivat 261 miljardia dollaria ja niissä oli kasvua 5,1 prosenttia.

Intia kulutti asevarusteluun 71 miljardia dollaria, missä oli kasvua 6,8 prosenttia.

Neljäntenä olevan Venäjän menot kasvoivat 4,5 prosentilla 65 miljardiin dollariin.

Saksa lisäsi 10 prosenttia

Donald Trumpin vaatimus Nato-maiden sotilasmenojen kasvattamisesta näyttää saaneen vastakaikua. Naton 29 jäsenmaan sotilasmenot olivat yhteensä 1 040 miljardia dollaria.

Suurista Nato-maista lisäsi eniten sotilasmenojaan Saksa, kymmenellä prosentilla 49 miljardiin dollariin. Kuitenkin pelkkä Yhdysvaltain menolisäys viime vuodelle oli suurin piirtein samankokoinen kuin Saksan koko sotilasmenoihin käyttämä raha.

Muista Nato-maista Bulgaria lisäsi sotilasmenojaan 127 prosentilla uusien taistelukoneiden hankinnan myötä.

Poikkeuksen yleiseen trendiin tekivät kilpakumppanit Iran ja Saudi-Arabia.

Iranin sotilasmenot putosivat 15 prosentilla viime vuonna. Tosin Iran oli toissa vuonna kasvattanut menojaan 23 prosentilla. Viime vuonna Iran kulutti 12,6 miljardia dollaria sotilasmenoihin.

Iranin pääkilpailija Saudi-Arabia käytti sotilasmenoihin 62 miljardia dollaria eli lähes yhtä paljon kuin Venäjä. Iranin tavoin Saudi-Arabian menot vähenivät, pudotusta oli 16 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan maailmassa käytettiin sotilasmenoihin 2,2 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Tasan jaettuna kaikille maailman ihmisille tämä olisi 249 dollaria jokaiselle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Palestiinalainen äiti suree kolmevuotiasta lastaan, joka kuoli Israelin ilmaiskussa 31. tammikuuta 2026.

Tutkimus: Gazan sodan alkuvaiheessa tapettujen määrä oli arvioitua suurempi

Samuel Ndungu työskentelee luomutilallaan Githungurissa, Keniassa.

Kenialaiset pienviljelijät saavuttivat merkittävän oikeusvoiton, kun maassa voi jälleen laillisesti käyttää ja jakaa perinteisiä siemeniä

Puutteet koulutuksessa, terveydenhuollossa, turvallisessa ympäristössä ja terveellisessä ravinnossa muodostavat moniulotteisen köyhyyden ytimen, joka loukkaa lasten oikeuksia ja hyvinvointia erityisesti Perun maaseudulla. Lapsuudessa koetun köyhyyden seuraukset voivat jatkua koko elämän ajan.

Köyhä lapsuus jättää elinikäiset jäljet Perun lapsiin

Deng Xiaopingin muotokuva Shenzhenissä. Dengin valtakaudella Kiina alkoi avata markkinoita ja kehittää harvinaisten maametallien tuotantoa.

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

Uusimmat

Wille Rydman iloitsi valinnastaan sosiaali- ja terveysministeriksi eilen keskiviikkona. Mukana asiasta tiedottamassa oli perussuomaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra.

Reilut 200 miljoonan lisäleikkaukset soteen – ”Kun puhutaan siitä, miten kurjaa päättäjistä on leikata, menee homma mauttomaksi”

Pia Lohikoski.

Hallitus uudistaa kotouttamista: ”Resepti toimii, jos tavoitteena on lisätä ongelmia ja rasistisia asenteita”

Palestiinalainen äiti suree kolmevuotiasta lastaan, joka kuoli Israelin ilmaiskussa 31. tammikuuta 2026.

Tutkimus: Gazan sodan alkuvaiheessa tapettujen määrä oli arvioitua suurempi

Pitkällä tähtäyksellä tärkeintä on rakentaa jotakin omaa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Entä jos puhuisimme asioista, joita haluamme?

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Taas lähes 100 000 uhria: ”Hallitus jätti nuoret miehet syrjäytymään”

 
02

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

 
03

Yrittääkö kokoomus hämätä? SAK hämmästelee pääministeripuolueen ilakoimista

 
04

Wolt palkkasi lähetit surkeilla ehdoilla – Nyt PAM yrittää neuvotella paremmat ehdot

 
05

Tuomiopäivän kellon torkkunappia on painettu jo liian monta kertaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kenialaiset pienviljelijät saavuttivat merkittävän oikeusvoiton, kun maassa voi jälleen laillisesti käyttää ja jakaa perinteisiä siemeniä

18.02.2026

Risusavottaa on ennenkin tarjottu ratkaisuksi: ”Purra yrittää vain herättää huomiota”

18.02.2026

Taustalla on vihamielinen suhtautuminen muutokseen: Ajatus lihasta luopumisesta ahdistaa

18.02.2026

Ranne jarruttaa raideyhteyksiä: ”Olemme ministerin kumipyöräpolitiikan panttivankina”

18.02.2026

Pääkirjoitus: Valta nousee etelästä

18.02.2026

Köyhä lapsuus jättää elinikäiset jäljet Perun lapsiin

17.02.2026

Palautetta Orpon hallituksen politiikasta: ”Lohduttoman huonoa”

17.02.2026

Varusmiehet usein taloudellisessa pinteessä – pakottaa lyhyeen palvelukseen

17.02.2026

Tuomiopäivän kellon torkkunappia on painettu jo liian monta kertaa

17.02.2026

Toinen tasavalta on yritys kansalliseksi omaksikuvaksi

16.02.2026

Taas lähes 100 000 uhria: ”Hallitus jätti nuoret miehet syrjäytymään”

16.02.2026

Iskelmänostalgiaa ja muusikkohuumoria Suonna Konosen uudessa aluevaltauksessa

15.02.2026

Joel Kangaksen tunnelmallisesta toiminnalliseksi yltyvä Lappi-dekkari Kaltio todistaa lopullisesti kirjailijan lahjakkuuden

14.02.2026

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

14.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset