SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja, järjestöjohtaja Matti Huutolan mukaan on tarve löytää lisätoimia eikä hän pidä tätä mahdottomana. Neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kesken on käyty tiiviisti.
– Aktiivisen työvoimapolitiikan tukitoimien osalta tarvitaan toimia, että ihmiset sijoittuisivat myös uusiin ammatteihin ja uusille paikkakunnille.
Huutola arvioi maailmanlaajuisen kysynnän heikentymisen syventävän myös vientiyritysten ahdinkoa. Hän toivoo neuvotteluissa löytyvän työvoimapoliittisia lääkkeitä perusteollisuuden toimintaedellytysten vahvistamiseen.
Yksilöiden ihannointi ja yhteisöllisyyden väheksyntä ja kuvitelma siitä, että tällä tehdään hyvinvointia, on saanut täyden selkäsaunan.
– Ei ole yhtä lääkettä, vaan on eri kanavia ja nippu erilaisia lääkkeitä, sanoo Huutola.
Teitä koronaexitiin arvioidaan
Huutolan mukaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa yritetään arvioida myös koronaexit-tilannetta. Tavoite on löytää toimenpiteitä aivan lähiviikolle, syksyyn, loppuvuoteen ja jopa ensi vuoden puolelle.
Hän mainitsee esimerkkinä isosta asiajoukosta työaikakysymykset, osa-aikaisen työn tekemisen sekä työn jakamisen.
– Kaikki konstit on otettava käyttöön, sanoo Huutola.
Onnistuneista ratkaisuista Huutola mainitsee lomautettujen työntekijöiden oikeuden päästä koulutukseen parantamaan ammattitaitoaan tai jopa vaihtamaan ammattiaan. Työmarkkinajärjestöt esittävät koulutukseen pääsyn ehtojen muuttamista hallitukselle.
– Uskon, että hallitus hyväksyy tämän, sanoo Huutola.
Uusliberalistiset kehitysmallit poissa neuvottelupöydistä
Työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet työministeri Tuula Haataisen (sd.) vetämässä työryhmässä. Hallitus käsittelee vapun jälkeen työmarkkinaosapuolten esityksiä.
– Ennen koronapandemiaa kuultiin työnantajien ja varsinkin Suomen Yrittäjien suusta uusliberalistisia työelämän kehittämismalleja. Niitä en ole nyt kuullut, kuvailee Huutola ilmapiiriä.
Hän arvioikin arvomaailman muuttuvan koronapandemian myötä:
– Tämä muuttaa arvomaailmaa, ja minusta muutos tapahtuu parempaan suuntaan. Yksilöiden ihannointi ja yhteisöllisyyden väheksyntä ja kuvitelma siitä, että tällä tehdään hyvinvointia, on saanut täyden selkäsaunan.
Myönnytykset työnantajille väliaikaisia koronaratkaisuja
Huutolan mukaan työmarkkinajärjestöt ja hallituksen kolmikantatyö on toiminut hyvin. Työmarkkinajärjestöt tekivät koronavirusepidemian alettua nopealla aikataululla yhteiset esityksensä hallitukselle.
Huutola korostaa, että kaikki ratkaisut ovat olleet pandemiaan ja tämän seurauksena syntyneeseen työmarkkinatilanteeseen eivätkä siten ole pysyviä. Työmarkkinajärjestöt sopivat muun muassa yt-neuvotteluaikojen lyhentämisestä.
– Näillä toimilla ei ratkaista pidemmän tähtäimen linjauksia, korostaa Huutola viitaten Suomen Yrittäjien ja EK:n esityksiin paikallisen sopimisen lisäämisestä lainsäädännöllä.
– Sellaisia ratkaisuja emme tee, painottaa Huutola.
Huutola korostaa, että huoli pienipalkkaisten, esimerkiksi palvelualoilla työskentelevien, toimeentulosta oli suuri ja päätösten kautta haluttiin varmistaa turvaa.
– Järjestelmää haluttiin nopeuttaa ja parantaa työttömyysturvaa poistamalla karenssipäivät. Poikkeuksellisista oloista seuraava työttömyys ei kuluta työttömyysturvan enimmäiskestopäiviä.
SAK:n edustajiston kokous siirtyi
Koronapandemia muutti myös Matti Huutolan omia työsuunnitelmia. Hän jatkaa SAK:n varapuheenjohtajana edustajiston kokoukseen saakka, joka on tämän hetkisen tiedon mukaan pidetään elokuussa.
Huutola kertookin, että hänen oman työnsä päättymisen ajankohta selviää edustajiston kokouksen jälkeen.
– Voisin veikata, että vuodenvaihteessa. Mutta varmaa ei ole vielä, milloin edustajiston fyysinen kokous voidaan pitää, toteaa Huutola.
uutiskirje 