Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimityksestä on kehkeytynyt hallituspuolueiden välille kunnon riita. Julkisuudessa liikkuneiden tietojen perusteella erityisesti vastakkain ovat hallituksen kaksi vasemmistopuoluetta ja keskusta. Etenkin SDP ja vasemmistoliitto vastustavat keskustan ehdokasta Päivi Nergiä uudeksi kansliapäälliköksi.
1. Miksi keskusta ajaa Nergiä tehtävään?
Lyhyt ja yksinkertainen vastaus on se, että keskusta ei halua muita hakijoita tehtävään. Nerg oli viime vaalikauden loppupuolella avainasemassa ajamassa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-uudistusta, joka törmäsi ensin perustuslakiin ja lopulta aika loppui kesken.
Nergin lisäksi paikkaa ovat hakeneet myös Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Leena Mörttinen, valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok).
Nelikon erottaa Nergistä erityisesti koulutus, sillä kaikki ovat väitelleet tohtoreiksi kansantaloustieteestä. Nergillä puolestaan on maisterin tutkinto maa- ja metsätaloustieteistä.
HS uutisoi aiemmin huhtikuussa, että Nergiä perustellaan parhaimmaksi virkaan hänen johtamiskokemuksellaan.
Vaikka Nergin perehtyneisyyden talouspolitiikkaan liittyvistä kysymyksissä voidaan arvioida olevan muita kärkihakijoita kapea-alaisempaa, on hänen erityisenä vahvuutenaan laaja-alainen ja monipuolinen kokemus hallintopolitiikasta ja vaativista johtamistehtävistä, HS lainasi nimitysmuistioita.
2. Miksi Nergistä ei pidetä?
Periaatteessa asian pitäisi olla täysin selvä. Keskusta johtaa valtiovarainministeriötä, joten on sen päätettävissä, kuka nousee uudeksi kansliapäälliköksi. Nyt keskusta on päätynyt nostamaan tehtävään Nergin, joka tällä hetkellä työskentelee valtiovarainministeriössä alivaltiosihteerinä.
Nerg on kuitenkin punainen vaate viime vaalikaudella oppositiossa olleille demareille ja vasemmistoliitolle. Hänen hyväksynnällään valtiovarainministeriö nimittäin pimitti tietoja eduskunnalta viime vaalikauden loppuhetkillä.
Iltalehti paljasti aiemmin huhtikuussa, että syyllinen tapauksen paljastumiseen oli Nerg itse. Nerg ei tosin paljastanut asiaa hyvää hyvyyttään, vaan hänelle kävi niin sanotusti klassiset.
Nerg lähetti eduskuntaan sähköpostia, muttei huomannut poistaa viestistään valtiovarainministeriön sisäistä viestittelyä. Näin ollen eduskunta huomasi, että VM:ssä luotettiin siihen, ettei kukaan huomaisi asiaa.
Tätä on pidetty hyvin raskauttavana.
3. Mitä perustuslakivaliokunnan päätös merkitsee?
Asia on jo kahdesti ollut valtioneuvoston yleisistunnon asialistalla. Molemmilla kerroilla se on myös vedetty sieltä pois. Viime viikolla poisvetämisestä vastasi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.)
Tiistai-iltana nimityksen tielle nousi mahdollisesti uusia esteitä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti aloittaa selvityksen eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumiseen liittyvistä ongelmista.
Yksi selvityksen alla olevista asioista on juuri viime vaalikauden sote-uudistuksen ympärillä olleet tiedonsaantiongelmat. Mutta se ei ole ainoa selvityksen alla oleva asia.
Valtioneuvoston ja eduskunnan välillä on ollut tiedonkulkuongelmia useaan otteeseen viime aikoina, ja eduskunta on huomauttanut asiasta moneen kertaan, kertoo STT.
Perustuslakivaliokunta asetti selvityksen valmistumisen takarajaksi 22.5.
4. Kenen pokka kestää?
Useampi ihminen eduskunnasta ja hallituspuolueista kertoi viime viikon perjantaina MTV:n jutussa, että Nergin pitäisi itse ymmärtää vetää hakemuksensa pois. Ainakaan vielä merkkejä siitä ei ole.
MTV kertoo jutussaan, että jos nimitys on torstaina valtioneuvoston istunnossa, ainoastaan pääministeri Sanna Marin (sd.) voi vetää sen sieltä pois. Se puolestaan johtaisi varmuudella hallituskriisiin.
Politiikkaa valtapelinä tarkkaileville tämä antaakin paljon spekuloitavaa. Keskusta voi käyttää tätä aseenaan ja ajaa härkäpäisesti Nergin nimittämistä virkaan. Toisaalta kepu on käyttänyt pelimerkeistään jo melkoisen määrän, kun se kaatoi Antti Rinteen pääministerin paikalta.
Kukaan ei myöskään kaipaa koronakriisin keskelle kunnon hallituskriisiä. Tämä tarjoaa sekä demareille että keskustalle mahdollisuuden testata, kumman pokka kestää paremmin.
5. Mistä Nergin nousu alkoi?
Omalla tavallaan on jollain tapaa ironista, että Nergin nousu valtakunnan merkittävimpiin virkamiesvirkoihin alkoi vuonna 2012, kun hänet nimitettiin sisäministeriön kansliapäälliköksi. Tuosta virasta hän siirtyi vuonna 2018 vetämään sote-uudistusta valtiovarainministeriöön.
Tuolloin nimityksen teki sisäministerinä toiminut kristillisdemokraattien Päivi Räsänen hallituksessa, jota johti pääministerinä kokoomuksen Jyrki Katainen. Muut hallituspuolueet olivat tuolloin SDP, RKP, vihreät ja vasemmistoliitto.
Jo tuolloin kerrottiin, että Nerg oli ollut kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokkaana vuoden 2007 vaaleissa.
Juttua korjattu 29.4.2020 klo 13.26. Jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti, että Nerg siirtyi vuonna sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköksi. Hänet nimitettiin tuolloin sisäministeriön kansliapäälliköksi.
uutiskirje 
