Poikkeusääntelyn jatkolle ei ole Tehyn mielestä perustuslain mukaisia perusteita. Poikkeukset liittyvät vuosilomaan, ylityöhön, lepoaikoihin ja irtisanomisaikaan.
– Koronatilanne ei enää ole sellainen, että työntekijöiden perusoikeuksien rajoittaminen olisi välttämätöntä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hän muistuttaa, että perusoikeuksien rajoittamista ei ole Suomessa työntekijöille korvattu mitenkään
Tehyn mielestä jatkoa harkitessa eduskunnan tulee ottaa huomioon erilainen tilanne maan eri osissa. Poikkeussääntelyä tulisi jatkaa vain, jos epidemiatilanne selvästi pahenee ja muut keinot eivät riitä. Muussa tapauksessa poikkeussääntelyn välttämättömyysedellytys ei täyty.
Epidemia ei tuonut sairaaloihin potilaita odotettua määrää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koronatartunnat ovat keskittyneet Uudenmaan alueelle. Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on ylipäätään ollut hyvin pieni.
THL:n tilasto eilen torstaina kertoi, että tehohoitoa tarvitsevia on koko maassa yhteensä 44, joista 32 on HYKS erva-alueella. Koko muun Suomen alueella tehohoitoa tarvitsevia on 12. Joka puolella maata tartuntojen määrä on taittunut.
Sairaanhoitopiireissä on viime aikoina palautettu alas ajettuja toimintoja. Työntekijöitä on siirretty takaisin omiin työtehtäviinsä. Myös koronaosastoja on purettu. Työnantajat ovat nyt ryhtymässä purkamaan syntyneitä hoitojonoja.
”Poikkeustoimilla ei saa paikata aliresursointia”
Tehyn mukaan poikkeussäännöksillä ei voi paikata tavanomaista ja kesällä erityisen selvää pulaa sote-henkilöstöstä tai korjata pitkään jatkunutta aliresursointia.
– Tässä on suuri vaara, että poikkeusääntelyä käytetään epidemian aikana syntyneiden hoitojonojen purkamiseen, sanoo Rytkönen.
Jotkin työnantajat ovat käyttäneet hyväkseen valmiuslain mahdollistamia poikkeuksia. Esimerkiksi vuosilomiin on tehty poikkeuksia ilman asetuksen edellyttämiä perusteita.
Työnantajat ovat myös ottaneet laajasti käyttöön pidennetyn irtisanomisajan. Sen käyttö on kuitenkin ollut ylimalkaista, eikä tapauskohtaista harkintaa ole käytetty.
– Työntekijän on usein ollut vaikea nähdä pidennetyn irtisanomisajan ja koronaepidemiasta johtuvan työvoiman tarpeen välistä yhteyttä.
Työntekijä ei voi kuitenkaan vaikuttaa työantajan päätökseen, koska oikeussuojakeinoja ei ole. Myös niiden puuttuminen tulee ottaa jatkoa harkitessa huomioon, ammattiliitto vaatii.
uutiskirje 
