Koulujen lähiopetuksen alkaminen tällä viikolla ja kesäkuun alussa tulevat helpotukset koronaepidemian aiheuttamiin koviin ja laajoihin rajoituksiin luovat toivoa koronaepidemian selättämisestä.
Koulujen avaamisen myötä on varauduttu myös sulkemaan kouluja, kuten STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoi Ylelle viikonvaihteessa.
Jokaisen koulun sulkeminen aiheuttaisi arvosteluryöpyn koulujen liian aikaisesta sulkemisesta. Perussuomalaiset politikoivat jo Uudenmaan rajojen sulkemisella.
Todellinen riski epidemian uudelleen käynnistymiselle on olemassa.
Kansalaisten oikeuksien kovia rajoituksia vaatineen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on arvostellut myös koulujen avaamista. Myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ on vastustanut jyrkästi koulujen avaamista vedoten opettajien turvallisuuteen.
Tartuntojen leviäminen voi johtaa jo tehtyjen höllennysten kiristämiseen uudestaan tai tulevien höllennysten siirtämiseen. Suomessa STM:n mukaan kaikilla alueilla tartuntojen määrä on tällä hetkellä alle 1.
Raja-arvoa ei ole asetettu hälyttävästä tasosta, mutta epidemia ei tällä hetkellä laajene.
Kriisin huippua ei ole edes saavutettu
Moni toivoo jo pahimman terveysuhkan olevan takana. Näinhän ei ole.
Hallituksen esittämien valmiuslakien jatkamista perustelevan muistion sanoma on karu. THL:n arvion mukaan virusepidemian huippua ei ole saavutettu edes Uudellamaalla, joka on ollut joitakin viikkoja muuta maata edellä.
Valmiuslakien välttämättömyyttä perustelevassa muistiossa arvioidaan, että ”ennakoimattoman rypäsmäisen leviämisen vuoksi on todennäköistä, että tautitapauksia voi ilmetä lyhyessä ajassa merkittävä määrä missä tahansa Suomen kunnassa”.
Kansalaiset alkavat olla väsyneitä kriisiolosuhteisiin, kuten kriisipsykologian professori Eija Palosaari luonnehti Ylen uutisissa. Myös kritiikki ja epäluottamus hallitusta kohtaan voivat kasvaa, jos epidemia leviää.
Hallitus saattaa joutua koronakriisin jatkuessa kohtuuttoman kritiikin kohteeksi, jossa mikään suojaustoimi ole hyvä, vaikka se olisi välttämätöntä kansalaisten kannalta.
Edelleenkin varaudutaan taudin leviämiseen
Valmiuslakien jatkamista perustellaan sillä, että epidemian uudelleen leimahtamisen riski on suuri. Valmiuslakien mahdollistamien toimintavaltuuksien jatkamista hallitus pitää välttämättömänä.
Edelleen valtaosalla väestöä ei ole vastustuskykyä. Muistiossa varoitetaan, että todellinen riski epidemian uudelleen käynnistymiselle on olemassa.
Hallituksen hybridistrategiaksi nimeämä linja testata, jäljittää, eristää ja hoitaa. Samaan aikaan puretaan rajoitustoimia hallitusti ja asteittain. Toimilla pyritään estämään viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvaamaan terveydenhuollon kantokyky ja suojelemaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.
Hallitus varautuu edelleenkin siihen, että tauti ryöpsähtää ja hoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kasvaa nopeasti. Viruksen rypäsmäisen leviämisen vuoksi pidetään välttämättömänä, että sairaalat varautuvat nopeisiin muutoksiin ja tehohoitopaikkojen riittävyyteen.
Tähän asti tehohoitopaikat ovat riittäneet eikä hoidosta ole tullut tietoon mitään sellaista, etteikö hoitoa olisi aina ollut tarjolla koronpotilaille.
Testausten määrästä sen sijaan on taitettu peistä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on toistellut pitkään testaamisen lisäämistä ja vaatinut sopimuksia saman tien yksityisen terveydenhuollon kanssa.
Huoli terveydenhuollon henkilöstä iso
Huoli terveydenhuollon henkilöstön jaksamisesta ja terveydenhuollon kestävyydestä ei ole kadonnut mihinkään, vaikka sairaalat eivät ole täyttyneet potilaista siihen tahtiin kuin koronaepidemian alkuvaiheessa arvioitiin.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on arvostellutkärjekkäästi hallitusta työntekijöiden perusoikeuksiin puuttumisesta.
Hän ei näe valmiuslakien jatkolle riittävästi perustuslaillisia perusteita. Poikkeukset ovat koskeneet vuosilomaa, ylityötä, lepoaikoja ja irtisanomisaikaa. Tehyä on hiertänyt myös se, ettei hoitohenkilökunta ole saanut erillistä koronakorvausta.
Tehy muistuttaa, että jatkoa harkitessa eduskunnan tulee ottaa huomioon erilainen tilanne maan eri osissa. Poikkeussääntelyä tulisi jatkaa vain, jos epidemiatilanne selvästi pahenee ja muut keinot eivät riitä. Muussa tapauksessa poikkeussääntelyn välttämättömyysedellytys ei täyty.
Paineet etätyön höllentämiseen kasvavat
Etätyötä kiitellään ja kritisoidaan. Monissa kodeissa työtilanne helpottaa tällä viikolla, kun lapset menevät kouluun.
Hyvin todennäköisesti eri tahoilta arvostelu etätyösuositusta kohtaan kasvaa. Paineet etätyösuositusta kohtaan kasvavat etenkin, kun kesäkuussa on tarkoitus nostaa kokoontumisrajoitusten rajaa kymmenestä viiteenkymmeneen.
Ristiriita nähdään vapaa-ajan ja harrastuskokoontumisten helpotusten ja etätyösuositusten välillä. Jos epidemia ei ryöpsähdä kasvuun, hallitus hyvin todennäköisesti arvioi uudelleen etätyösuositusta.
uutiskirje 
