KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Mikä on talouden tarkoitus ja tavoite?

Hyvinvointitalous haastaa ajatuksen, että talousjärjestelmä voisi jatkossakin perustua pelkästään materiaaliseen kasvuun ilman maapallon ja inhimillisten resurssien asettamia rajoja. Kuva Johan Sverdrup -nimisestä öljykentästä Norjassa.

Hyvinvointitalous haastaa ajatuksen, että talousjärjestelmä voisi jatkossakin perustua pelkästään materiaaliseen kasvuun ilman maapallon ja inhimillisten resurssien asettamia rajoja. Kuva Johan Sverdrup -nimisestä öljykentästä Norjassa. Kuva: Lehtikuva/Carina Johansen

Koronakriisi tekee hyvinvointitalouden uudella tavalla ajankohtaiseksi. Kriisitilanne pakottaa kyseenalaistamaan koko nykyisen talousjärjestelmän.

Kai Hirvasnoro
17.5.2020 8.30

Mitä meillä oli ennen koronakriisiä? Esimerkiksi tilaa visioille. Sosiaali- ja terveysministeriössä järjestettiin maaliskuun alussa keskustelutilaisuus hyvinvointitaloudesta. Keskustelun pohjana oli ajatushautomo Demos Helsingin alkuvuodesta julkaisema ehdotus EU-maiden talouspolitiikan korjaamiseksi.

– Hyvinvointitalous korostaa kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden – sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön kestävyyden tasapainoa. Yhdessä ne vahvistavat toisiaan ja luovat pohjan sosiaalisesti oikeudenmukaiselle, kestävälle ja ilmastoystävälliselle yhteiskunnalle, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen luonnehti tilaisuudessa.

Hyvinvointitalous oli yksi Suomen EU-puheenjohtajuuden pääteema viime vuonna. Ministerineuvosto hyväksyi Suomen päätelmät Pekosen johdolla viime lokakuussa.

Ihmisten hyvinvoinnin pitäisi olla kaiken päätöksenteon ytimessä kunnalliselta EU:n tasolle asti.

Hyvinvointitalouden idea on yksinkertainen. Ihmisten hyvinvoinnin pitäisi olla kaiken päätöksenteon ytimessä kunnalliselta EU:n tasolle asti, sanoo konsultti Johannes Anttila ajatushautomo Demos Helsingistä.

Hyvinvointitalouskeskustelun veturi Suomessa on ollut SOSTE. Sen valtuuston puheenjohtaja, arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen summaa hyvinvointitalouden toisin katsomiseksi. ”Hyvinvointitalouden toisin katsominen merkitsee, että sinne katsominen ei ole erillisen köyhyys- tai sosiaalipolitiikan asia, vaan kaikkien politiikkalohkojen asia”, Mäkinen kirjoittaa.

Muitakin jalkoja kuin talous

Hyvinvointitaloudella tarkoitetaan siirtymää kohti aidosti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talousjärjestelmää, joka on myös taloudellisesti kestävä. Demos Helsingin Johannes Anttilan mukaan tähän asti on keskitytty liikaa jakkaran yhteen jalkaan, taloudelliseen kestävyyteen, muiden jalkojen kustannuksella.

– Hyvinvointitalous on termi, joka valjastaa ajatukset siihen, ettei talousjärjestelmä voi enää perustua pelkästään materiaaliseen kasvuun ilman maapallon ja inhimillisten resurssien asettamia rajoja.

Koronakriisin takia Johannes Anttilan haastattelu tehtiin verkon kautta.

Koronakriisin takia Johannes Anttilan haastattelu tehtiin verkon kautta. Kuva: Kai Hirvasnoro

Talouslehti Financial Times käynnisti syksyllä keskustelua kapitalismin uudelleen arvioinnista. Hyvinvointitalous sopii hyvin teemaan.

– Myös koronakriisin aikana on tarve ajatella uudelleen talouden peruspilareita ja mitä varten talous oikeastaan on olemassa, Anttila sanoo.

Hänestä on lohdullista, miten ihmiset ja hyvinvointi onkin nyt laitettu keskiöön. Koronakriisin alussa presidentti Sauli Niinistö sanoi, että talous on sittenkin vain taloutta, tärkeintä ovat ihmiset.

Kriisin oloissa vanhat säännöt eivät päde. Euron kasvu- ja vakaussopimuksenkin rajoista luovuttiin oikopäätä.

– Hyvinvointitalous ei ole pelkästään hyvin voivan ajan käsite. Nimenomaan kriisitilanteissa kysymykset hyvinvoinnista ja nykyisestä talousjärjestelmästä nousevat esiin.

Ei ole vain yhtä kakkua

Miten hyvinvointitalous eroaa siitä, mitä on tehty aiemmin? Kaikki hallitukset ovat omasta mielestään pyrkineet hyvinvoinnin kasvattamiseen.

Johannes Anttila sanoo, että politiikan kielessä puhutaan kakusta, jota pitää kasvattaa ennen kuin sitä voidaan jakaa.

– Kakku ja sen kasvattaminen on vaurauden ja talouskasvun eufemismi. Se kääntyy mielessä talouden kielelle, että kakku kasvaa kun talous kasvaa. Mutta eihän meillä ole yhtä kakkua eikä yhdenlaista vaurautta – eikä yhdenlaisia arvoja myöskään. Totta kai on erilaisia kasvuja ja kasvulla on myös laatua. Vauraus ei ole pelkästään taloudellista. Voidaan puhua hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja ympäristöstä, ja niihin liittyvistä arvoista ja vauraudesta.

Ajatus vain yhdestä kakusta rajoittaa poliittista mielikuvitusta. Silloin puhutaan vain BKT:sta ja sen kasvusta.

Anttilan mielestä Kari Mäkinen kuvasi tilannetta hyvin. Pitää katsoa muutakin kuin talouskasvua – minkälaisia vaurauksia meillä on ja miten niitä voi mitata.

Vanha maailma kuolee, mutta uusi ei vielä kykene syntymään.

– Jos on erilaisia kakkuja, on oltava myös erilaisia tapoja mitata niitä eli erilaisia yhteiskunnassa olevia arvoja. On politiikan kysymys, mitä arvoja haluamme ajaa ja minkälaista vaurautta kasvattaa. Tämän jälkeen pitää myös valita oikeat mittarit, jotka aidosti todentavat näihin liittyviä muutoksia, esimerkiksi ympäristöön ja hyvinvoinnin erilaisiin ilmentymiin liittyen.

– Ennen tätä kriisiä ajateltiin, että BKT:n sivutuotteena syntyy hyvinvointia. Nyt on aika pysähtyä ja katsoa toisaalle: mitä me haluamme ja jos haluamme hyvinvointia, niin miksi sitä ei mitata?

Nykyään on vaikka kuinka dataa mitata erilaisten politiikkatoimien vaikutuksia.

Hyvinvoivat ihmiset korjaavat talouden

Nykyisessä hallitusohjelmassa on mainittu hyvinvointitalous. Mitkä konkreettiset toimet ovat sitä?

Johannes Anttilan mukaan hyvinvointitaloutta ovat investoinnit, jotka lisäävät ihmisten kyvykkyyksiä toimia. Sellaisia ovat esimerkiksi jatkuva oppiminen ja mielenterveyden ohjelma. Pitkällä aikavälillä ne vaikuttavat positiivisesti myös talouteen.

– Hyvinvoivat ihmiset laittavat talouden kuntoon. Meidän ajatuksemme hyvinvointitalouden käsitteessä on se, että ensisijaisesti pitäisi miettiä hyvinvointia, sitä, minkälaisia mahdollisuuksia ja kyvykkyyksiä ihmisillä on toimia. Talous seuraa sitten perässä.

Hyvinvointitaloudella on myös jarrunsa. Johannes Anttila lainaa italialaista marxilaisfilosofi Antonio Gramscia: vanha maailma kuolee, mutta uusi ei vielä kykene syntymään. Ollaan välitilassa.

– Vaikka tulee uudenlaisia ajatuksia, niin on edelleen aika vahva käsitys siitä, miten politiikassa puhutaan yhdestä kakusta ja peilataan edelleen kaikkea BKT:n kautta. Vaikka on tahtotilaa arvioida laajemmin politiikkatoimia, niin edelleen on helpointa mennä talousvaikutusten kautta.

Onko pakko olla koko ajan kriisissä?

Kapitalismi on kriisissä muutaman vuoden välein. Voisiko niitä ehkäistä, jopa estää, hyvinvointitaloudella?

– Jatkuva tehostaminen johtaa järjestelmiin, jotka eivät ole kovin joustavia, Anttila vastaa.

Yksilöiden kyvykkyyksiä lisäävä järjestelmä on myös kestävämpi ja joustavampi kuin talouskasvun mittareilla äärimmilleen tehostettu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ilmastokriisi antaa takarajan. Seuraavan kymmenen vuoden aikana pitäisi tapahtua aika paljon, että tällä planeetalla pystytään ylipäätään selviämään. Senkin takia hyvinvointitalous terminä on tarpeellinen.

On klisee, että jokainen kriisi on myös mahdollisuus. Nyt on kuitenkin syytä pysähtyä miettimään suuntaa, että mitä kriisin jälkeen.

Koulutus ja muut investoinnit, jotka lisäävät ihmisten kyvykkyyttä toimia, ovat hyvinvointitaloutta.

Koulutus ja muut investoinnit, jotka lisäävät ihmisten kyvykkyyttä toimia, ovat hyvinvointitaloutta. Kuva: Lehtikuva/Hanna Matikainen

Johannes Anttila toteaa, että EU:n kasvu- ja vakaussopimus on jo avattu ja on myönnetty, että näin vakavassa kriisissä ei ole kyse pelkästään rahapolitiikasta. Pitää avata myös finanssipolitiikan hanat. EU:n instituutiot ja jäsenvaltiot ovatkin pandemian edetessä päättäväisesti keskustelleet ja päättäneet keinoista, jotka viikkoja aiemmin eivät olisi tulleet kuuloonkaan.

– Siirtymää hyvinvointitalouteen estää EU:n talouspolitiikan vahva rajoittaminen. Ilmastokriisi ja kasvava eriarvoisuus eivät saaneet tätä aikaan, mutta globaali pandemia sai havahtumaan, että tarvitaan uudenlaisia toimenpiteitä ja uudenlaista talouspolitiikkaa. Varmaan tämä tarkoittaa uutta normaalia kriisin jälkeen. Uskon tämän synnyttävän uudenlaista pohdintaa siitä, miten käytämme talouspoliittisia työkaluja myös hyvinvoinnin lisäämiseen ja ilmastokriisiin vastaamiseen.

Johannes Anttila vertaa koronakriisiä ihmisten ravisteluun.

– Jos olemme tämän kriisin keskellä tulleet yhteen pohtimaan, mikä on tärkeintä, niin toivoisi samojen arvojen heijastuvan myös kriisin jälkeen siihen, että talouspolitiikalla on väliä, minkälaisia yhteiskuntia ja hyvinvointia meillä on tulevaisuudessa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Riku Aalto on johtanut Teollisuusliittoa sen perustamisesta (2017) lähtien. Sitä ennen hän johti Metallityöväen liittoa vuodesta 2008 alkaen.

Julkisen alan palkkaratkaisu hiertää pahasti Teollisuusliitossa – ”Teollisuusliitto ja AKT neuvottelevat paitsi itselleen myös julkiselle sektorille”

Mervi Uusitalo-Heikkinen

Turussa kaavoitetaan: Vasemmisto huolissaan vanhoista puutaloista

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että hallituksen esittämä malli ei kannusta silpputyön ja matalapalkkaisen osa-aikatyön vastaanottamiseen.

Rakennusliitto ei hyväksy hallituksen esittämää mallia työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamiseksi

Palkanmaksuongelmat ovat vaivanneet Helsingin kaupunkia huhtikuusta asti. Helsinki on Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa on noin 39 000 ihmistä.

Helsingin johto lupaa ratkaisuja palkanmaksuongelmiin – ”Vasta ensimmäinen askel korjaamiseen”, sanoo vasemmistoliiton Mia Haglund

Uusimmat

Riku Aalto on johtanut Teollisuusliittoa sen perustamisesta (2017) lähtien. Sitä ennen hän johti Metallityöväen liittoa vuodesta 2008 alkaen.

Julkisen alan palkkaratkaisu hiertää pahasti Teollisuusliitossa – ”Teollisuusliitto ja AKT neuvottelevat paitsi itselleen myös julkiselle sektorille”

Mervi Uusitalo-Heikkinen

Turussa kaavoitetaan: Vasemmisto huolissaan vanhoista puutaloista

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että hallituksen esittämä malli ei kannusta silpputyön ja matalapalkkaisen osa-aikatyön vastaanottamiseen.

Rakennusliitto ei hyväksy hallituksen esittämää mallia työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamiseksi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

 
03

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Helsingin johto lupaa ratkaisuja palkanmaksuongelmiin – ”Vasta ensimmäinen askel korjaamiseen”, sanoo vasemmistoliiton Mia Haglund

10.08.2022

Mielipide: Oikeiston omistajapolitiikka on tuhoisaa kansalaiselle

10.08.2022

”Vakava hätätila” – Hoitajapula johtaa kaaokseen

10.08.2022

Ministeri esittää yrityksille velvollisuutta palkata vammaisia: ”Kysymys on polttava aikana, jolloin elämme työvoimapulan keskellä”

10.08.2022

Kansanedustaja Matti Semi lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin

10.08.2022

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

10.08.2022

Helsinki yritti kitkeä byrokratiaa – seurauksena palkkakaaos

10.08.2022

Mielipide: Palkka on perusoikeus tehdystä työstä

09.08.2022

Vasemmistolta ehdolle eduskuntaan Uudellemaalle Lohikoski, Bibani, Kylätasku…

09.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään