Kunnille ja kolmannen sektorin järjestöille jää koronakriisin pitkittyessä yhä syvenevä sosiaalinen velka terveysvelan rinnalle. Koronarajoitusten vaikutukset voivat aiheuttaa korjaavien toimenpiteiden tarvetta ja vaikutukset ovat pahimmillaan ylisukupolvisia.
– Olemme kartoittaneet tilannetta jäsenjärjestöjemme kautta. Kyllä koronan aiheuttamat haitat erityisesti heikoimmassa asemassa oleville näkyvät jo nyt selvästi. On suuri ongelma, etteivät ihmiset saa palveluita, joita he ovat tottuneet käyttämään, sanoo Kiukas.
Jo ennestään epävarmoihin elämäntilanteisiin on tullut lisää epävarmuutta.
Sote-järjestöjen asiakkaiden tuen tarpeet kertautuvat koronakriisin pidentyessä, mikä kuormittaa pitkään palvelujärjestelmää.
– Yksi tällainen ihmisryhmä ovat kodittomat ihmiset. Palveluiden ja tukitoimien puuttumisen vuoksi ihmiset menevät huonompaan kuntoon tai jopa kuolevat.
Soste avasi viime viikolla yhdessä SPR:n ja Mieli-järjestön kanssa sote-järjestöjen tilannetta kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtamalle työryhmälle.
Korona-arki on karu järjestöjen asiakkaille
Järjestöillä itsellään on täysi työ selvitä taloudellisista vaikeuksistaan koronakriisin rajoittaessa toimintaa monin tavoin. Samaan aikaan järjestöjen asiakkaat kohtaavat karun koronatodellisuuden.
Yli 40 prosenttia tukipalveluja tuottavista järjestöistä on sulkenut toimipisteitään ja 80 prosenttia on perunut ryhmä- ja vertaistukitapaamiset.
Muun muassa kuntouttava työtoiminta keskeytettiin heti poikkeustilan alettua. Työllisyyspalveluiden keskeyttäminen on vaikuttanut kymmenien tuhansien asiakkaiden elämään.
– Eristäytyminen on heikentänyt erityisesti niiden järjestöjen asiakkaiden tilannetta, joilla kohtuullisen toimintakyvyn ylläpito vaatii säännöllisiä ulkopuolisia kontakteja kodin tai asunnon ulkopuolella, toteaa Kiukas.
Kokonaiskuva haitoista täsmentyy
Koronaepidemiasta ja palveluiden keskeytymisestä on aiheutunut ahdistusta, yksinäisyyttä, taloudellisia ongelmia, huolta omasta ja läheisten terveydestä sekä päihteiden käytön lisääntymistä. Tästä on usein seurauksena myös riski joutua asunnottomaksi.
– Nämä kaikki aiheuttavat mielenterveysongelmien syvenemistä ja asiakkaiden tuen tarpeet kertautuvat kriisin pidentyessä. Tämä tulee kuormittamaan palvelujärjestelmää suuresti, sanoo Kiukas.
Sama viesti välittyy THL:n palvelutarvetta arvioivasta raportista. Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalveluissa ennakoidaan merkittävää palvelujen kasvua.
Sosiaalista velkaa maksetaan pitkään
Koronaepidemiasta johtuva poikkeustilanne ja eristäytyminen ovat lisänneet aikuisten ja myös lasten sekä nuorten henkistä pahoinvointia ja palvelujen tarvetta.
– Aivan varmasti koronaepidemian aikana on jo kertynyt ja kertyy sosiaalista velkaa, jota joudutaan maksamaan pitkään, toteaa Kiukas.
Kiukaksen mukaan kokonaiskuvaa kertyneistä haitoista ei vielä ole. Se alkaa selvitä, kun ihmisiä päästään koronaeristyksen jälkeen tapaamaan paremmin.
– Hallituksella on nyt todella tarkka paikka pohtia, että miten 90-luvun laman opit hyödynnetään niin, että vastaavilta pitkittyneiltä seuraamuksilta vältytään.
Järjestöjen taloustuki edelleen auki
Sote-järjestöjen taloudellisen tuen edellytykset ovat edelleenkin avoinna. Business Finlandin tuet eivät ole edelleenkään ole auenneet yhdistyksille ja säätiöille, vaikka nämä tuottaisivat yhtiöiden tapaan palveluja.
Suomessa on noin tuhat yhdistystä ja säätiötä, jotka tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluja liiketoiminnan muodossa. Tältä osin ne toimivat markkinoilla samalla tavoin kuin yhtiömuotoiset palveluntuottajat.
Kiukas arvioi, että TEM vaikuttaa hyvin haluttomalta edistämään asiaa, vaikkei olekaan järjestön kanssa eri mieltä laintulkinnasta.
– Olemme pyytäneet oikeuskansleria tutkimaan asiaa, kertoo Kiukas.
Sosten tulkinnan mukaan EU:n valtiontukisääntelyn mukaan tukia ei saa myöntää syrjivästi organisaatiomuotoon perustuen. Järjestöt ja säätiöt ovat nyt mukana hallituksen toukokuun puolivälissä. linjaamassa yleistuessa.
– Mitä se käytännössä tarkoittaa, on vielä auki. Toteutustavasta riippuu todella paljon, onko siitä hyötyä vai ei, toteaa Kiukas.
uutiskirje 
