KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Korona ja ilmastokriisi: Muuttuuko kaikki vai palataanko entiseen?

Koronakriisi on näyttänyt, miten globaali kriisi vaikuttaa kaikkialla paikallisella tasolla. Kuvassa buddhalainen munkki Sri Lankan Colombossa.

Koronakriisi on näyttänyt, miten globaali kriisi vaikuttaa kaikkialla paikallisella tasolla. Kuvassa buddhalainen munkki Sri Lankan Colombossa. Kuva: Lehtikuva/ Ishara S. Kodikara

Nopeuttaako koronakriisi ilmastokriisin ratkaisulle välttämättömiä muutoksia?

Arto Huovinen
23.5.2020 8.00

Muutos on näkynyt avaruudesta. Savusumu suurkaupunkien yltä on väistynyt.

Näemmekö nyt vilahduksen siitä, millainen olisi maailma ilman fossiilisia polttoaineita? Näin nopeastiko se tapahtui?

Miten koronapandemia vaikuttaa ilmastokriisiin? Arviot siitä menevät ristiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Toisten mielestä nyt on ainutlaatuinen tilaisuus nopeuttaa muutoksia, jotka olisivat joka tapauksessa välttämättömiä. Koronakriisistä ei pidä palata vanhaan talouteen, vaan rakentaa elvytys ympäristöystävälliselle pohjalle. Koronakriisi on osoittanut, että valtavasti rahaa ja muita resursseja on kyllä heittää peliin, jos hätä on suuri.

Toiset taas ovat sitä mieltä, että muutos tulee lopulta olemaan vähäinen. Poliittisten päättäjien päälle painavat aina seuraavat vaalit, ja silloin tärkeintä on saada talous nopeasti käyntiin keinolla millä hyvänsä.

Se, pyritäänkö elvytysrahoilla takaisin vanhaan vai uutta luoviin investointeihin, määrittää joka tapauksessa pandemian jälkeisen maailman.

Ilmastokriisillä on se ero koronapandemiaan, että muutokset tapahtuvat hitaammin. Ilmastonmuutos on jo täällä nyt, mutta aikaperspektiivissä puhutaan vuosista ja vuosikymmenistä, ei viikoista ja kuukausista.

Kuitenkin myös ilmastokriisi tappaa ihmisiä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan se aiheuttaa vuosina 2030–2050 joka vuosi keskimäärin 250 000 sellaista kuolemaa, joita ei muuten tapahtuisi.

Päästövähennys rajallinen

Kaupungeissa ja teollisuusalueilla nyt näkyvä ilman puhdistuminen ei tarkoita sitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi pienentynyt. Päinvastoin, huhtikuussa noteerattiin mittaushistorian korkein kuukausikeskiarvo. Hiilidioksidi on pitkään ilmakehässä viipyvä kaasu.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että hiilidioksidipäästöt vähenevät tänä vuonna lähes 8 prosenttia. Se voisi tarkoittaa maaliskuusta vuoden loppuun ulottuvalla ajanjaksolla ehkä 0,6 ppm:n (miljoonasosan) vähentävää vaikutusta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Kuitenkin viime vuosina pitoisuus on kasvanut keskimäärin 2,4 ppm vuosittain.

Edes koronakriisin aiheuttama energian kysynnän pieneneminen ei siis juurikaan vaikuta ilmastokriisiin, vaikka se poistaisi suunnilleen Intian vuosikulutusta vastaavan määrän.

Todellisiin muutoksiin tarvitaan suurempia, pitkäaikaisia päästövähennyksiä.

Todellisiin muutoksiin tarvitaan suurempia päästövähennyksiä, ja niiden pitäisi olla pitkäaikaisia, kun taas koronakriisi on väliaikainen.

Joidenkin muiden arvioiden mukaan päästövähennys olisi vain 5,5 prosenttia. YK:n marraskuisen raportin mukaan tarvittaisiin seuraavien kymmenen vuoden aikana joka vuosi 7,6 prosentin päästövähennys, jotta Pariisin sopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen olisi mahdollista päästä.

Tuskin kukaan ilmastokriisistä huolestunut myöskään toivoo, että päästövähennykset tapahtuvat koronakriisin inhimillisellä hinnalla: kärsimyksellä, kuolemalla ja toimeentulohuolilla.

Talouden trendit

Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että koronapandemia on käynnistänyt pitkään vaikuttavia mekanismeja, jotka voivat merkitä loppua öljyn aikakaudelle.

Heihin kuuluu amerikkalainen professori Michael T. Klare. Hän toteaa TomDispatchissa julkaistussa kirjoituksessaan, että viime vuonna IEA arvioi uusiutuvan energian ohittavan öljyn vuonna 2040 maailman ykkösenergialähteenä. Mutta nyt muutos voi Klaren mukaan tapahtua jopa muutamassa vuodessa.

Jonkinasteinen sosiaalisen etäisyyden pitäminen voi jatkua vielä vuosia. Se vähentää erilaisissa tapahtumissa käymistä, joihin sisältyy paljon autoliikennettä. Monet saattavat jäädä pysyvästi tai osittain etätöihin.

Nuorten ilmastoliike piti huhtikuussa Saksan Essenissä sosiaalista etäisyyttä, mutta muistutti, että koronakriisin ohella on taisteltava ilmastokriisiä vastaan.

Nuorten ilmastoliike piti huhtikuussa Saksan Essenissä sosiaalista etäisyyttä, mutta muistutti, että koronakriisin ohella on taisteltava ilmastokriisiä vastaan. Kuva: Lehtikuva/Ina Fassbender

Kiinan ja Intian kaltaisten nopeasti kehittyvien maiden öljynkulutus ei Klaren mukaan lähivuosina kehity aiemmin ennustettua tahtia. Heikkenevä talouskasvu vaikuttaa kuluttajien ostovoimaan, mikä edelleen vähentää öljyn kysyntää. Kiinan kasvun hidastuminen vaikuttaa puolestaan lukuisien muiden maiden vientituotteiden kysyntään.

Yhdysvalloissa kasvava työttömyys vähentää kysyntää.

Koronakriisin seurauksena monissa maissa halutaan vähentää pitkiä globaaleja tuotantoketjuja, mikä vähentää pitkien kuljetusten tarvetta.

Globaali kauppa vähenee, Aasian kasvu hidastuu, eikä tärkeimmäksi öljynkulutuksen kasvun moottoriksi arvioitu Aasian keskiluokka kasvakaan aiemmin arvioidulla tavalla.

Yhdessä kaikki muutokset tarkoittavat Klaren mukaan sähkön kulutuksen kasvua. Kysymykseksi tulee, millä sähkö tuotetaan.

IEA:n tuoreimman tilaston mukaan 38 prosenttia maailman sähköstä on tuotettu hiilellä, 26 prosenttia öljyllä ja maakaasulla, 26 prosenttia uusiutuvilla sekä 10 prosenttia ydinvoimalla ja muilla energiamuodoilla.

Nyt kuitenkin Klaren mukaan tuuli- ja aurinkovoima ovat usein jo edullisin tuotantomuoto, kaasu niistä seuraava ja hiili kallein. Tämä kohdistaa investointeja uusiutuvaan energiaan.

Elvytystarve ja halpa öljy

Täysin päinvastaisella kannalla on esimerkiksi Jonathan Gornall Asia Timesin artikkelissaan. Hänen mukaansa ajatus siitä, että koronapandemia ratkaisisi ilmastokriisin, on naiivia ja vaarallista toiveajattelua.

Gornall muistuttaa, että vaikka uusiutuvien osuus kasvaa jatkuvasti, se on yhä vain 9,3 prosenttia kaikesta maailmassa kulutetusta energiasta.

Gornall pitää varmana, että kun koronapandemiasta päästään, maailman taloudet lähtevät turbovaihteella kuromaan takaisin menetettyjä tuottoja. Tähän tarvitaan valtavasti energiaa, ja vain fossiiliset polttoaineet pystyvät nopeasti vastaamaan kysyntään.

Rakenteellisiin muutoksiin tarvitaan poliittisia päätöksiä.

Lisäksi kriisin aikana on kertynyt valtavat öljyvarastot, mikä pitää jo ennen koronakriisiä pudonneet öljynhinnat alhaalla.

Harva poliitikko voi Gornallin mukaan vastustaa elvytystä halvalla, runsaasti tarjolla olevalla energialla, ja tämä voi keikauttaa ilmaston lämpenemisen kuilun reunan yli.

Gornall ei tässä yhteydessä pohdi öljyn halvan hinnan vaikutusta pitemmällä aikavälillä. Voisi olettaa, että se vähentäisi kiinnostusta investoida öljyntuotantoon, erityisesti hintaviin tuotantotapoihin kuten liuskeöljyyn tai arktisille alueille.

Tilaisuus muutokseen

Pandemia on osoittanut konkreettisesti, miten globaali ongelma vaikuttaa kansallisesti ja paikallisesti. Se on myös näyttänyt, mitä tapahtuu, kun ei kuunnella asiantuntijoiden varoituksia, viivytellään ratkaisuissa sekä uhrataan terveys ja ympäristö talouden alttarille. Kaikki tämä koskee myös ilmastokriisiä.

Vaikka yksilötasolla käyttäytymisessä tapahtuisi muutoksia, ei ilmastonmuutokseen pystytä vastaamaan ilman rakenteellisia muutoksia. Vaikka Klaren analyysin tavoin talous itsessään tuottaisi niitä, se ei riitä, vaan tarvitaan poliittisia päätöksiä.

Euroopan unioni määritti talvella Green Dealin painopisteekseen. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuutti huhtikuussa, että siitä pidetään kiinni. Hänen mukaansa pandemian voi kääntää tilaisuudeksi rakentaa talous toisenlaiseksi ja kestävämmäksi.

Von der Leyen on saanut tukea muun muassa Angela Merkeliltä ja Emmanuel Macronilta. Mutta jäävätkö puheet – kuten niin usein ilmastoasioissa – enemmän suuriksi sanoiksi kuin todellisiksi teoiksi, kun isoja päätöksiä aletaan tehdä?

Kuukausi sitten julkaistiin Ipsosin gallup, joka oli tehty 14 maassa. Sen mukaan selvä – useimmissa maissa ylivoimainen – enemmistö piti ilmastonmuutosta pitkällä aikavälillä vakavampana uhkana kuin koronaa. Keskimäärin 65 prosenttia oli sitä mieltä, että koronan jälkeisessä elvytyksessä pitäisi ilmasto asettaa etusijalle. Tässäkin enemmistö oli selkeä kaikissa maissa, myös esimerkiksi Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Mutta sitten tuli kolmas kysymys: pitääkö talouden elvytyksen olla etusijalla, vaikka tämä johtaisi joihinkin ympäristölle huonoihin ratkaisuihin? Nyt vastaukset jakautuivat, 6 maassa enemmistö vastasi myöntävästi, 8 maassa kieltävästi.

Saksassa jotkut poliitikot ovat koronakriisin vuoksi halunneet löysentää ilmastotavoitteita. Der Spiegelin mukaan liike-elämä ei ole samaa mieltä. Höllennykset torjutaan erityisesti sellaisissa paljon hiilidioksidia tuottavissa yhtiöissä kuten BASF, joissa on jo investoitu paljon puhtaampaan tekniikkaan.

Teollisuuden yhteistä muutosryhmää johtava Bernhard Lorentz sanoo Spiegelille, että kriisissä voittajia tulevat olemaan ne, jotka ovat teknologisesti edistyneimpiä ja päässeet pisimmälle kohti hiilineutraalisuutta.

YK:n pääsihteerin teesit

Maailma tulee tuskin koronan jälkeenkään olemaan joko tai. Se pysyy samana sekavana paikkana. Vastaus otsikon kysymykseen lieneekin: on monia keskenään ristiriitaisia trendejä, joista jotkut edistävät muutosta kohti ilmastoystävällisempää maailmaa ja toiset taas jarruttavat sitä tai ovat jopa kääntämässä suuntaa taaksepäin.

Annetaan YK:n pääsihteerille António Guterresille viimeinen sana siitä, mitä pitäisi tehdä. Guterres kirjoitti huhtikuun lopulla New York Timesiin mielipidekirjoituksen, jossa hän kehotti tarttumaan ilmastokriisiin samanaikaisesti ja samalla ponnella kuin koronakriisiin.

Guterresin mukaan ei pidä palata siihen, missä oltiin viime kesänä, vaan käyttää tilaisuus kestävämmän ja samalla vauraamman maailman luomiseen.

Guterres esittää kuuden kohdan ohjelmaa (seuraavassa tiivistettynä).

1. Elvytyksessä on investoitava hiilitaloudesta vapautumiseen kaikilla talouden aloilla.

2. Jaettaessa veronmaksajien rahaa yhtiöille niiden on luotava ympäristöystävällisiä työpaikkoja. Vanhentunutta saastuttavaa teollisuutta ei pidä pelastaa.

3. Rahaa on käytettävä kaikille reiluun muutokseen, jossa ketään ei jätetä.

4. Tukiaiset fossiilisille polttoaineille on lopetettava ja toteutettava.

5. Maailman finanssijärjestelmässä on otettava ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet huomioon. Investoinneissa ei voi enää jättää huomioon ottamatta kestämättömän kasvun planeetalle aiheuttamaa hintaa

6. Molempiin kriiseihin vastaamiseksi on toimittava yhdessä kansainvälisenä yhteisönä. Eristyminen on ansa. Mikään maa ei voi pärjää yksin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tansanian vangittu oppositiojohtaja Tundu Lissu kuvattuna vaalikampanjan aikana vuonna 2015.

Vaikeita aikoja Itä-Afrikassa – ”Vaalien tulos ei välttämättä vastaa äänestyspaikoilla annettuja ääniä”

Intian Sikkimissä elää lukuisia alkuperäiskansoja. Kuvan matriarkka on oman kansansa elävä tietopankki, joka tuntee sekä ruoka- että lääkekasvit.

Alkuperäiskansat haluavat torjua digitaalisen kolonisaation

Mielenilmaus Tarapoton kaupungissa, San Martínin alueella, keskisessä Amazonin sademetsässä.

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

UN Womenin toimitusjohtaja Sima Bahous vuoden 2025 kestävän kehityksen foorumin sivutapahtumassa, jossa käsiteltiin lainsäädäntöä ja sukupuolten tasa-arvoa.

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

Uusimmat

Mies varjoista lässähtää pahasti hyvän alun jälkeen.

Islantilaisdekkari Mies varjoista kompastuu huonoon rytmitykseen ja ennalta arvattavaan lopputulokseen

Palestiina-kysymyksestä repesi railo hallituksen sisälle.

Hallituksen täysin poikkeuksellinen sekoilu ulkopolitiikassa pöyristyttää oppositiota – Lindtman väläyttää välikysymystä

Pääministeri Petteri Orpon puheet syyskauden ensimmäisellä kyselytunnilla eivät menneet putkeen.

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

Uusin kotimainen ensi-ilta on tänään Elämä on juhla, jonka pääosassa nähdään Pirjo Lonka.

Sinimustan hallituksen kaunapolitiikkaa, Honkasalo sanoo elokuva-alan leikkauksesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 
05

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallituksen rivit hajallaan Elina Valtosen hyväksymästä Palestiina-julkilausumasta

05.09.2025

Lohikoski: Hallitus ajaa kulttuuria alas täysin harkitusti

05.09.2025

Unohdettu pohjalaiskirjailija kuvasi maaseudun köyhälistön taistelua jokapäiväisestä leivästä

05.09.2025

Hallitusta ei suomalainen elokuva tai kulttuuri kiinnosta, Koskela kommentoi elokuvatuotantoon kohdistuvaa leikkausta

05.09.2025

Karkotus uhkaa useita Suomessa toimivia palestiinalaisia tutkijoita, kertoo Tieteentekijöiden liitto

05.09.2025

Furuholm syyttää Orpon antaneen eduskunnalle väärää tietoa hallituksen asuntopolitiikasta

05.09.2025

Suomen ainoa sivistysporvari on Cheek – näin helppoa on näyttäytyä selkärankaisempana kuin koko valtiojohto

05.09.2025

”Ilmastonmuokkaus ei missään tapauksessa ole vaihtoehto päästöleikkauksille”

05.09.2025

Orpo ei päästänyt Purraa vastaamaan rasismikysymyksiin kyselytunnilla, joten hauras sopu kesti ensimmäisen tulikokeen

04.09.2025

Vaikeita aikoja Itä-Afrikassa – ”Vaalien tulos ei välttämättä vastaa äänestyspaikoilla annettuja ääniä”

04.09.2025

Sarkkinen kysyy hallituksen Gaza-linjasta: ”Häpeällistä”

04.09.2025

Persut tehosti viestintäänsä rasismilla, Ylen gallupin perusteella se saattoi jopa alentaa kannatusta

04.09.2025

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

04.09.2025

Saksa oli liian vahva Susijengille

03.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään