Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni joutui eilen selittelemään, miksi hänen kallis esiintymiskoulutuksensa laitettiin veronmaksajien piikkiin. Tänään niille opeille on käyttöä, kun Kulmunilta kysytään ainakin iltapäivällä kokoontuvassa keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa selitystä uudelle kannatusnotkahdukselle.
Ylen aamulla julkaiseman mielipidemittauksen mukaan keskustan kannatus on nyt 10,7 prosenttia. Viime kuusta siitä suli 1,5 prosenttiyksikköä. Samalla kannatustaan hieman nostaneet vihreät meni ohi.
Muut muutokset mittauksessa olivat vähäisiä paitsi SDP:n kannatuksen nousu jo 23,2 prosenttiin. Kansa kiittää hallitusta koronakriisin hoidosta, mutta hallituspuolueista siitä hyötyvät vain demarit.
Viime kauden pääministeripuolueelle 10,7 prosenttia on karmea luku. Sitä alempi, 10,6, löytyy vain viime vuoden marraskuulta. Nokka kääntyi pieneen nousuun, kun puolue pakotti Antti Rinteen eroamaan pääministerin paikalta joulukuussa, mutta ne eväät on nyt syöty.
– Tausta-aineiston mukaan keskusta menettää kannatustaan ensisijaisesti katsomoon sekä perussuomalaisille ja kokoomukselle. Keskustan kannatuksen valuminen isoimmille oppositiopuolueille on pidempiaikainen trendi, Taloustutkimuksen Tuomo Turja kertoo Ylelle.
Varmasti kepulaisia hirvittää
Yritetäänpä ymmärtää tätä asettumalla keskustan kannattajan nahkoihin.
Sanna Marinin hallituksessa on kolmen puolueen suhteellisen yhtenäinen punavihreä rintama, jota vastaan keskusta on puolella jalalla oppositiossa. Vaikka kaikki oppositiota myöten vaativat koronatilanteen takia elvytystä, tuntuu rahanmeno ja velkaantuminen keskustalaisesta näkövinkkelistä hulvattomalta. Tunnetta lisää se, että velkojen maksusta, talouden tasapainottamisesta ja yleensä kriisin jälkeisistä vaikeista asioista hallituksessa puhuvat vain Kulmuni ja elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Tiistaina hyväksytty ennätyssuuri lisäbudjetti ei tässä mielipidemittauksessa näy, mutta keskustalaisia tunnelmia kuvaa kansanedustaja Markus Lohen twiitti.
Olo on hieman samanlainen kuin olisin käynyt luottokortilla ostoksilla. Kaikkea hyvää ja tarpeellista tuli hankittua. Lasku tulee kuitenkin varmuudella perässä. Tästä emme selviä kuin työtä tekemällä ja yrittäjyydellä. #lisätalousarvio
— Markus Lohi (@MarkusLohi) June 2, 2020
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen puolestaan sanoi keskiviikkona Ylen A-studiossa, että puolueelle ei ole vaihtoehtoa, jossa syksyllä ei päätettäisi työllisyystoimista.
– Se on meille ehdoton kynnys. Paikallisessa sopimisessa pitää edetä ja tarvitaan muitakin uudistuksia.
Lähetekeskustelu mittaa paineet
Alakynnessä olemisen tunnetta keskustalaisissa lisää se, että media rummuttaa punavihreää hallitusta, jossa puolue on ”sosialistien” vietävänä.
On kiinnostavaa nähdä, millä tarmokkuudella keskustalaiset puolustavat ensi viikolla eduskunnassa lisäbudjettia vai puolustavatko ollenkaan. Lähetekeskustelusta tulee paitsi hallituksen ja opposition välinen mittelö, myös hallituksen sisäinen painetarkistus.
Keskusta tarvitsee voittoja budjettiriihestä
Kurvisen mainitsemista työllisyystoimista hallitus kirjasi tiistaina lisäbudjetin liitteeksi ”kestävyystiekartan”, jonka mukaan osana työllisyyttä vahvistavia toimia tarvitaan ”myös työn tarjontaa vahvistavia uudistuksia”. Suomeksi työn tarjontaa vahvistavilla uudistuksilla on aina tarkoitettu sosiaaliturvan heikentämistä tavalla tai toisella.
Mitä alemmaksi keskustan kannatusluvut painuvat, sitä enemmän puolueen on pakko saada runsaan kahden kuukauden päässä odottavasta budjettiriihestä näyttäviä voittoja asioissa, jotka ovat vaikeita puolestaan vasemmistopuolueille.
Vasemmistoliiton osalta Ylen uusinkin mittaus kulkee tuttuja latuja. Tapahtuu mitä tahansa, niin kannatus ei muutu juuri yhtään. Nyt se on 7,8 prosenttia, hieman alle eduskuntavaalien tuloksen. Seuraava mittaus tulee Helsingin Sanomilta kesäkuun puolivälissä. Silloin nähdään, muuttuvatko vasemmistoliiton juhlimat sosiaaliturvan parannukset lisäbudjetissa yhtään myös kannatusprosenteiksi.
uutiskirje 
