Suomen suurin palkansaajien keskusjärjestö SAK korostaa torstaina julkaisemassaan koronatiekartassa, että kriisi ei liity suomalaisen työn suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemiseen tai kannusteisiin. Siksi kriisin ratkaisu ei löydy työntekijöiden asemaa ja työehtoja heikentämällä.
– Yrityksiä on pitänyt tukea kriisissä konkurssiaallon ehkäisemiseksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että Suomea ovat pitäneet pystyssä työntekijät satamista sairaaloihin ja kauppojen kassoilta teollisuuteen. Kiitos kriisistä selviytymiseen kuuluu erityisesti heille, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistuttaa.
Talouden ja työllisyyden palautumisen kannalta SAK:n mielestä on keskeistä, ettei julkisen sektorin linja elvytykseen kiristy liian nopeasti. Uusien työpaikkojen syntyminen voidaan parhaiten varmistaa suoria julkisia investointeja käynnistämällä.
Eloranta kehottaa valitsemaan investointikohteet siten, että ne vahvistavat Suomen tulevan kasvun lähteitä ja suuntautuvat kohti vähähiilistä yhteiskuntaa tavalla, joka on työntekijöille oikeudenmukainen.
– Käytännössä julkisen sektorin hankkeiden tulisi kohdistua ilmaston ja ympäristön kestävyyttä parantaviin teknologia- ja infrastruktuuri-investointeihin. Niiden lisäksi tarvitaan tuottavuutta ja osaamista parantavia sosiaalisia investointeja – esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisestä on pidettävä kiinni.
Osaamista ja työvoimapalveluita
Koronakriisin aikana kymmeniä tuhansia työntekijöitä on lomautettu. SAK esittää sekä työttömyysturvajärjestelmän että työttömien palveluiden uudistamista nopealla aikataululla.
– Koronasta johtuva lomautusaalto on aiheuttanut lukemattomille työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen vaikeuksia. Työvoimapalveluiden tukemiseen on osoitettava jo ilmoitettujen panostusten lisäksi 200 miljoonaa euroa ja painopistettä on siirrettävä kohti työttömien henkilökohtaisempaa palvelua. Lisäksi työttömyysturvaa on yksinkertaistettava ja korvausten saamista nopeutettava, Eloranta sanoo.
Työnsä menettäviä ei saa rangaista
Koronakriisin aiheuttaman työmarkkinashokin myötä hallituksen on syytä arvioida työllisyystavoitetta uudelleen. Korkean työllisyyden tavoite on SAK:n mukaan jatkossakin tarpeen, mutta mekaanisen prosenttitavoitteen lisäksi on olennaista tarkastella, millaista työllisyyttä Suomeen tavoitellaan.
– Hallitusohjelmassakin todetaan, että työllisyystavoite pätee vain “normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa”. Nyt työnsä menettävien rankaiseminen työttömyysturvaa heikentämällä ei palvele yhteiskuntaa tai ihmisiä itseään, Eloranta korostaa.
SAK ehdottaa työllisyystoimien painotuksen siirtämistä kohti tuottavuuden ja laadukkaan työllisyyden kehittämistä. Kestävien investointien ja yritystukien rinnalle tarvitaan siksi voimakasta panostusta koulutukseen ja työntekijöiden osaamisen kohentamiseen.
Ei osinkoja eikä kannustinpalkkioita
Yritystuissa tulee siirtyä sellaisten tukien jakamiseen, jotka tukevat ihmisten mahdollisimman nopeaa työllistymistä. SAK ehdottaa, että ravintola-alan lisäksi muillekin kriisin koettelemille aloille luodaan nopeasti palkkatuen kaltainen väline työllisyyden nostamiseksi ja yritystoiminnan uudelleen käynnistämiseksi.
– Tämän uuden ja väliaikaisen tuen tarkoituksena on nopeuttaa lomautettujen tai irtisanottujen työntekijöiden palaamista työhön, Eloranta sanoo.
Tukea vastaanottavat yritykset eivät SAK:n esityksessä saa maksaa osinkoja tai johdon kannustinpalkkioita tuen vastaanottovuotena eivätkä sitä seuraavana vuotena.
Lisäksi SAK ehdottaa, että vastavalmistuneiden työllistymisen helpottamiseksi otetaan käyttöön oma määräaikainen palkkatuki. Tuella ehkäistään niitä koko työuraan vaikuttavia pitkäkantoisia seurauksia, joita 1990-luvun laman kaltainen nuorten työttömyys aiheuttaa.
Yhteiseurooppalainen elvytys keskeinen avain
SAK korostaa, että talouskriisiä ratkaistaan parhaiten samanaikaisella yhteiseurooppalaisella elvytyksellä. Euroopan komission toukokuussa valmistelema elvytyspaketti on SAK:n mielestä saatava mahdollisimman nopeasti läpi.
– Ei ole Suomen tai Euroopan unionin etu, että tässä kohtaa asetutaan komission ehdotuksia vastaan. Mitä syvempään ja pidempään taantumaan EU ja sen myötä Suomi sukeltaa, sitä suurempi on paine palkkojen alentamiseen, työsuhdeturvan ja työehtojen heikennyksiin, työttömyys- ja muun sosiaaliturvan heikentämiseen sekä erityisesti pienituloisille elintärkeiden julkisten palvelujen leikkaamiseen, Eloranta tähdentää.
SAK:n ehdotukset koronaviruksen rajoitustoimista irtautumiseksi julkaistaan kahdessa osassa. Nyt julkaistiin SAK:n talous- ja työllisyyspoliittiset tavoitteet sekä näkemykset EU-tason toimista pandemiakriisin ratkomisessa. Työelämäasioita ja työpaikkatason toimia koskeva toinen osa julkaistaan myöhemmin kesäkuussa.
uutiskirje 
