Koronakriisin vaikutus Suomen työmarkkinoihin voi jäädä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan pelättyä pienemmäksi, jos uutta epidemia-aaltoa ja sitä torjuvia rajoitustoimia ei tule. Edellytyksenä on myös maailmantalouden elpyminen.
Työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan kuitenkin jäävän lähivuosina korkeammaksi kuin ennen kriisin alkamista. On myös riski, että vaikutukset työmarkkinoihin jäävät osittain pitkäaikaisiksi.
– Työmarkkinaennusteen valossa näyttää siltä, että työmarkkinat saattavat palautua kohtuullisesti. Näkymään liittyy kuitenkin paljon kysymysmerkkejä, ja toipuminen tulee viemään pidempään kuin kokemamme pudotus, arvioi työministeri Tuula Haatainen (sd.) tiedotteessa.
Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste laskee vuoteen 2021 asti, jonka jälkeen se alkaa taas nousta. Vuonna 2022 työllisyysaste olisi perusennusteen mukaan 72,8 prosenttia ja niin sanotun riskiskenaarion mukaan 72 prosenttia.
– Kriisin aikana olemme mittavasti tukeneet yrityksiä ja pyrkineet säilyttämään työpaikkoja. Ilman näitä toimia näkymä työmarkkinoilla olisi todennäköisesti synkempi. Lisätoimet ovat kuitenkin välttämättömiä. Meidän tulee panostaa muun muassa osaamisen kehittämiseen, Haatainen painottaa.
Työllisten määrä laskee perusennusteessa yhteensä noin 70 000 hengellä kuluvan ja seuraavan vuoden aikana. Kriisiskenaariossa pudotus olisi lähes 100 000 henkeä.
Työttömyysasteen ennustetaan nousevan ensi vuonna 7,6 prosenttiin ja laskevan tämän jälkeen 6,7 prosenttiin vuonna 2022. Riskiskenaariossa työttömyysaste asettuisi vuonna 2022 7,1 prosenttiin.
Kriisin ensimmäinen aallonharja saavutettu
Työnvälitystilastossa työttömien työnhakijoiden määrä, johon lasketaan myös kokoaikaisesti lomautetut, kääntyy ennusteen mukaan kesäkuussa laskuun huhti-toukokuun noin 430 000 hengen huippulukemien jälkeen.
Erityisesti lomautettujen määrä laskee voimakkaasti kesän aikana. Lokakuussa kokoaikaisesti lomautettuna ennakoidaan olevan enää hieman yli 41 000 palkansaajaa.
uutiskirje 
