Hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa tulee voimaan portaittain, sanotaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan maanantaina valmistuneessa mietinnössä.
Alun perin ehdotus oli, että 0,7 työntekijän henkilöstömitoitus asiakasta kohden tulisi osin voimaan jo elokuun alussa, mutta sitä vastaava valtion lisärahoitus olisi kuntien käytettävissä vasta huhtikuun 2023 alusta alkaen. Perustuslakivaliokunnalle tämä ei sopinut, ja se ilmoittikin aiemmin tässä kuussa, että velvoitteiden ja rahoituksen on kuljettava käsi kädessä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) kertoi STT:lle mietinnön valmistumisen jälkeen, että hoitajamitoitusvelvoitteen voimaantulo tapahtuu porrastetusti. Ensi lokakuusta alkaen velvoite on 0,5, ensi vuoden alusta alkaen 0,55, vuoden 2022 alusta 0,6 ja huhtikuussa vuonna 2023 lopulta 0,7.
Kunnat saavat rahaa portaittain velvoitteen kasvun mukaisesti. Lohi sanoo tämän tarkoittavan, että siirtymäajalle tarvitaan lisää rahaa vajaat sata miljoonaa euroa.
Toinen keskeinen muutos on Lohen mukaan se, että laki ei astukaan voimaan elokuun alusta vaan vasta lokakuussa. Syy tähän on koronavirustilanteen aiheuttama viivästys.
Lohi kertoi, että oppositiopuolueet jättävät vastalauseensa mietintöön.
– Isossa kuvassa oli kuitenkin varsin yhteinen näkemys, että on tärkeää parantaa ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tasoa, hän kuvaili.
Vaihtoehdot olisivat Lohen mukaan olleet se, että kunnilla ei olisi ollut minkäänlaisia mitoitusvelvoitteita ennen huhtikuuta 2023 tai se, että velvoite olisi tullut voimaan täysimääräisesti voimaan jo syksyllä, jolloin kuntien olisi pitänyt löytää sekä rahat että hoitajat kovalla kiireellä. Lohi pitää asteittaista voimaantuloa ja rahoituksen kasvua toimivana ratkaisuna.
Asian käsittely jatkuu tiistaina eduskunnan täysistunnossa.
uutiskirje 