Krista Kiurun mukaan tavoitteena oli antaa hallituksen esitys ennen kesää, mutta koronakriisi on viivyttänyt hanketta.
Hoitotakuu tarkoittaa sitä, että perusterveydenhoitoon pääsisi seitsemässä päivässä hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen, jos tarve ei ole kiireinen. Nykyisin hoitotakuu on kolme kuukautta.
Koronakriisin aikana kiireettömän hoidon määräajoista on joustettu poikkeusolojen takia. Kunhan kriisi vielä rauhoittuu, pystytään Kiurun mukaan analysoimaan, minkälaista vahinkoa hoitotakuulle on aiheutunut.
Hoitotakuun toteutuessa perusterveydenhoitoon pääsisi seitsemässä päivässä hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen, vaikka tarve ei ole kiireinen.
– Kyllä tässä on kirittävää. Terveys- ja hyvinvointivelka, joka koronakriisistä on aiheutunut, on ilmeinen, Kiuru arvioi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Hallitus on toteuttamassa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen siten, että uudet sote-maakunnat aloittavat vuoden 2023 alusta.
Kiuru kertoi tiistaina 190 miljoonan euron ohjaamisesta erilaisiin alueilla toteutettaviin hankkeisiin, jotka tukevat tekeillä olevaa sote-uudistusta.
Rahaa myönnetään esimerkiksi tiedonkulun parantamiseen ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseen. Tulevaisuuden sote-keskusten luomiseen ohjataan 70 miljoonaa ja rakenneuudistukseen 120 miljoonaa euroa.
Sote-uudistuksen jälkeen palveluista vastaavia sote-maakuntia olisi 21. Lisäksi erillisenä olisi Helsinki sekä erityisin osin HUS-maakuntayhtymä. Tällä hetkellä palveluista vastaa 195 kuntaa tai kuntayhtymää.
Lakiehdotus on parasta aikaa lausuntokierroksella, joka kestää syyskuulle. Eduskuntaan lakiesitys olisi hallituksen mukaan menossa joulukuussa.
uutiskirje 
