Suomessa rakennustyömailla on todettu useita tautiryppäitä. Tartuntoja on uutisoitu rakennustyöpaikoilta Helsingissä ja Turussa. Useiden ihmisten on todettu saaneen tartuntoja.
Osa on myös asetettu karanteeniin paikallisten tartuntalääkärien toimesta odottamaan mahdollista tartunnan todentumista.
– Tiedossamme on noin vähän reilu kaksikymmentä mukaan lukien karanteeniin asetetut. Sairastuneita on vähemmän. Tilanne elää koko ajan ja tiedot tulevat kahden kolmen päivän viiveellä, sanoo tutkimusprofessori Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä.
”Huono juttu on, jos tartuntoja on todettu eikä niistä tiedoteta asianmukaisesti työmaalla.”
THL:ssä on seurattu tartuntojen kehittymistä muiden maiden siirtotyöläisten keskuudessa. Yhteismajoituksen olosuhteet aiheuttavat erityistä huolta, ja tästä tiedotettiin tällä viikolla.
– Useita ihmisiä asuu samassa huoneessa ja jaetaan samat keittiö- ja wc-tilat. Nämä ovat aika hyviä olosuhteita tartunnan saamiseksi, kommentoi Kiviranta rakennustyömaiden tartuntoja.
Porukka liikkuu työmaalta toiselle
Myös työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläinen Rakennusliitosta nostaa esiin majoituksen ja sosiaalitilojen puutteet.
– Sosiaalitiloissa on ollut puutteellisuuksia siisteydessä, laadussa ja määrässä. Majoitustiloissa on joukkomajoittautumista. Näiden yhteistiloissa on puutteita laadussa ja hygieniassa. Nämä ovat ongelmia työntekijöille.
Työvoiman liikkuvuus on laajaa. Työntekijät siirtyvät työpaikalta toiselle lyhyenkin ajan kuluessa.
– Porukka liikkuu tosi paljon ja samaan aikaan ollaan yhteismajoituksissa. Kontakteja tulee väistämättä paljon, sanoo Jääskeläinen.
Yksi perusongelmista on, että siirtotyöläisiä tulee maista, joissa englanti ei ole valtakieli. Monet tahot ovat kääntäneet ohjeita. On tehty myös erikielisiä videoita käsien pesusta ja muista koronan torjuntatoimista.
Koronatartuntojen ehkäisy ei ole rakennustyömailla kyntämätön sarka. Erilaisia ohjeita on Rakennusteollisuudella ja Rakennusliitolla sekä viranomaisilla.
– Ohjeistusta on tarjolla, mutta suuri ongelma on eri tahojen tietoisuuden lisääminen ja miten saada noudattamaan ohjeita, sanoo Kiviranta.
Viranomaisten voitettava siirtotyöläisten luottamus
Sekä työnantajien että työntekijöiden tulee ymmärtää ohjeiden noudattamisen merkitys. Sairastuminen ja ison joukon asettaminen karanteeniin voi estää monen muun työn teon ja jopa viivästyttää rakennustyömaan valmistumista.
– Jotkut vierastyöläisistä tulevat maista, joissa viranomaiset eivät ole ihmisten parhaita ystäviä. Isoin ongelma on saada näiden työntekijöiden luottamus viranomaistoimintaan hyvälle tasolle, sanoo Kiviranta.
Esimerkiksi lähikontakteja kartoittaessa vastassa voi olla vaikenemisen muuri. Kielitaito tuntuu loppuvan tykkänään eikä muisteta, keiden kanssa on oltu yhteydessä ennen sairastumista. Työporukkaa voi joutua karanteeniin ja sen seurauksena saattaa urakka kärsiä.
– Ulkomaalaisen työntekijän kohdalla on kyse leivästä ja ansainnasta. Se saattaa pistää suita suppuun. Me on pyritty tiedottamaan eri kielillä. Toinen asia on, että miten se kohtaa. Osa hoitaa hyvin asiat rakennustyömailla. Sitten on joukko, joka ei niinkään hoida, toteaa Jääskeläinen.
Paljon on kiinni työpaikan työkulttuurista
Kiviranta korostaa ennakoinnin merkitystä. Rakennustyömaille tulee ihmisiä töihin, jotka eivät pysty, ymmärrä tai halua noudattaa suojauksia. Tai sairastunut työntekijä ei ymmärrä hakeutua ajoissa testeihin Suomen suositusten mukaisesti.
– Jatkossakin pitää kehitellä keinoja selvitä tilanteessa, jossa tänne tullaan töihin maista, joissa epidemiatilanne on selvästi huonompi kuin Suomessa.
Myös samoissa tiloissa asuvien pitäisi ymmärtää mahdollisesti altistuneensa tartunnalle. Altistumista saattaa tapahtua myös vapaa-ajankontakteissa tai kauppareissulla.
Kivirannan mukaan vaarana on, että väistämistä saattaa tapahtua myös maakuntiin ja tartunnat leviävät myös maakuntien rakennustyöpaikoille Etelä-Suomesta.
Rakennusliiton Jääskeläinen kertoo työkulttuurin poikkeavan pohjoisen rakennustyömailla.
– Pohjoisemmassa tehdään työt pääurakoitsijan työnä ja työntekijät tunnetaan. Esimerkiksi sairastumisiin pystytään puuttumaan paremmin. Uudellamaalla työvoiman liikkuvuus ja alihankinta tehokasta. Työmailla ei ole perinteisiä omia työntekijöitä. On henkilöstövuokrausta ja aliurakointia. Työmaalla omia työntekijöitä voivat olla vain mestarit, kuvailee Jääskeläinen työolosuhteita.
Työmailla tarvitaan avointa asioista kertomista
THL:ssä haluttiin nostaa rakennustyömaiden tilanne esiin ennalta ehkäisevästi. Kiviranta painottaa, että torjuntatoimia on tehty ja tilanne on aivan kohtuullinen. Edelleenkin on henkilöstöryhmiä, jotka syystä tai toisesta eivät noudata suojausohjeita.
Myös Rakennusliiton Jääskeläinen korostaa tiedottamisen merkitystä. Rakennusliittoon tulee paljon huhuja tartunnoista.
– Tämä kertoo, että tiedottaminen työmailla ontuu ja huhuille on sijaa. Jos siellä ei pystytä järjestämään sosiaalitiloja tai majoitusta asianmukaisesti turvaväleillä tai jos hississä on paljon ihmisiä, se kostautuu epäluuloksi työpaikalla, sanoo Jääskeläinen.
Työmailla tieto tartunnoista saattaa tulla muuta kautta kuin työnantajalta, jolle vastuu kuuluu.
– Huono juttu on, jos tartuntoja on todettu eikä niistä tiedoteta asianmukaisesti työmaalla, vaan se tulee epidemiologin käynnin yhteydessä esiin.
Hän korostaa avoimen tiedottamisen merkitystä.
– On huono asia, jos ihmiset tekevät työtään pelon alla, vaikka tartuntoja ei olisikaan, Jääskeläinen toteaa.
Rakennustyömaan määräysvaltaa käyttää päätoteuttaja, joka hallinnoi työmaata. Työturvallisuuskysymyksissä päätoteuttaja on velvollinen tiedottamaan.
Päätoteuttaja siirtää usein työtä maalausliikkeelle, jolla on omat maalarinsa. Maalausliike taas on ketjuttanut työtä edelleen tasotteet tekevälle yritykselle. Nämä ovat vastuussa tiedottamisesta omille työntekijöilleen.
uutiskirje 
