Kunnissa on myös ilman oleskelulupaa oleskelevia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita perheitä arviolta 30–50. Luvut ovat arvioita, koska paperittomat liikkuvat ja vaihtavat kuntaa ja asuinpaikkaa. Perusopetuksessa oli vajaa 30 lasta.
Kuntaliiton kunnille tekemä kysely (PDF-tiedosto) kartoittaa kuntien arviota kunnissa olevien paperittomien määrästä sekä heille järjestetyistä palveluista. Vastaukset kattavat kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen maahan ilman oleskelulupaa jääneiden lisäksi myös muita paperittomia.
Kuntaliiton mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden erottaminen omaksi ryhmäkseen muista paperittomista on vaikeaa ja osin epätarkoituksenmukaista kuntien tarjoamien palvelujen kannalta.
Hätämajoituksen todellisen tarpeen arvioidaan olevan tätä tarjottua suurempi.
Osa paperittomista karttaa virallisia palveluja
Osa paperittomista vuorottelee vastaanottokeskuksen ja kunnan palveluiden välillä eikä näin heidän tarkkaa määräänsä tiedetä.
– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ilmiötä on ylipäätään laajasti kartoitettu. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kyse on myös ilmiöstä, jota on haastava tarkasti selvittää, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt.
Järjestöillä on kuntia tarkempi tieto paperittomista, jotka eivät käytä kuntien palveluja. Kunnat tekevät yhteistyötä järjestöjen kanssa, koska moni paperiton ei halua virallisen palvelujärjestelmän piiriin.
Osa kunnista ei järjestä lainkaan paperittomille palveluja
Ruoka-avun, lääkkeiden sekä hätämajoituksen järjestäminen lapsiperheille on ollut kunnissa varsin kattavaa. Ruoka- ja lääkepalvelut oli osin siirretty tai oltiin siirtämässä Kelalle.
Hätämajoituksessa oli helmikuussa yli 200 henkeä. Hätämajoituksen todellisen tarpeen arvioidaan olevan tätä suurempi. Yksinäiset henkilöt järjestävät asumisensa useammin muulla kuin sosiaalitoimen tuella.
Sosiaalipalveluja ei oltu järjestetty 47 kunnassa, vaikka kunnassa saattoi vastauksen mukaan oleskella kohderyhmään kuuluvia henkilöitä.
uutiskirje 
