KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Näin ilmastonmuutos vaikuttaa sään ääri-ilmiöihin Suomessa

Päivö-myrsky kaatoi puita Joensuussa heinäkuun 1. päivänä.

Päivö-myrsky kaatoi puita Joensuussa heinäkuun 1. päivänä. Kuva: Lehtikuva/Minna Raitavuo

Sateiden odotetaan lisääntyvän Suomessa. Myrskyjen määrä tuskin kasvaa, mutta voimakkaita myrskyjä on entistä enemmän.

Arto Huovinen
12.7.2020 13.59

Sään ääri-ilmiöistä puhutaan paljon, mutta yksiselitteistä määritelmää niille ei ole. Niillä tarkoitetaan sekä hyvin poikkeuksellisia sääilmiöitä että sellaisia sääilmiöitä, jotka aiheuttavat huomattavaa tuhoa, vaikka eivät olisikaan erityisen poikkeuksellisia (esimerkiksi voimakkaat myrskyt).

Hetkellisten sääilmiöiden ohella ääri-ilmiöihin lasketaan myös pidemmän ajanjakson ilmiöt kuten kuivuus ja tulvat tai helle- ja sadejaksot.

Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja, lisää toisaalta kuivuutta ja toisaalta rankkasateita sekä voimistaa myrskyjä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Sadepäivien määrä kasvaa talvella ja rankkasateet lisääntyvät kesällä.

Meteorologi Lea Saukkonen kertoo kirjassaan Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen säihin.

Globaalisti tiedetään, että ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja pohjoisessa enemmän kuin lähempänä päiväntasaajaa. Arktisilla alueilla ilmasto lämpenee kaksinkertaisella vauhdilla verrattuna koko maailman keskiarvoon.

Verrattuna esiteolliseen aikaan Suomen ilmasto on lämmennyt noin kaksi astetta, kun globaali lämpeneminen on ollut yhden asteen luokkaa.

Sateet lisääntyvät

Vaikka yksittäistä sääjaksoa ei voikaan suoraan sitoa ilmastonmuutokseen, antoi poikkeuksellinen viime talvi esimakua siitä, mitä on odotettavissa. Etelärannikolle ei tullut lainkaan pysyvää lumipeitettä eikä ollenkaan termistä talvea.

Terminen talvi tarkoittaa sitä, että vuorokauden keskilämpötila on yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuorokauden ajan nollan alapuolella.

Pakkastalviakin on silti vielä tulossa, mutta keskimäärin talvet lämpenevät ja lyhenevät. Talvet ovat siirtyneet noin 300 kilometriä pohjoisemmaksi, eli 1980-luvun tyypillinen Lahden talvi on nykyisin tyypillinen Joensuun talvi.

Sateiden odotetaan lisääntyvän Suomessa. Sadepäivien määrä kasvaa talvella ja rankkasateet lisääntyvät kesällä. Erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa talvisateet tulevat yhä useammin vetenä.

Sademäärien kasvu luultavasti lisää myös tulvia.

Ilmastonmuutoksen myötä hellepäivien lukumäärän ja hellejaksojen pituuden odotetaan jonkin verran kasvavan Suomessa.

Myrskyjen määrän ei odoteta juuri muuttuvan, mutta niiden voimakkuus kasvanee. 1990-luvulta lähtien myrskyjen määrä Suomessa on tilastojen mukaan jonkin verran vähentynyt.

Myrskyjä (keskituulen nopeus vähintään 21 metriä sekunnissa) on Suomessa keskimäärin 15 vuosittain, kovia myrskyjä (25 metriä sekunnissa) kolme vuodessa ja ankaria myrskyjä (29 metriä sekunnissa) kerran neljässä vuodessa. Hirmumyrskyjä (33 metriä sekunnissa) ei ole ollut koskaan, mutta sellaisen laskennallinen todennäköisyys on kerran 75 vuodessa.

Koska näkyy trombeja?

Vaikka monet Saukkosen kirjassa esitetyistä asioista ovat löydettävissä netistä, on siinä runsaasti yhteen koottua tietoa sääilmiöiden syntymekanismeista ja sääterminologiasta – kuten juuri esimerkiksi termisen talven määritelmän.

Kirjassa käydään läpi myös erilaisia sääennätyksiä, kuten kovimpia pakkasia, kuumimpia kesiä ja tuhoisimpia myrskyjä. Suomen oloissa harvinaisen kovat myrskyt Asta, Veera, Lahja ja Sylvi runtelivat maata yhdentoista päivän sisällä heinä-elokuun vaihteessa vuonna 2010.

Lyhyesti käydään läpi myös sään ääri-ilmiöitä muualla maailmassa.

Kirjasta löytyy vastaus vaikkapa seuraaviin kysymyksiin. Koska on suurin todennäköisyys nähdä trombeja Suomessa? Heinä-elokuussa klo 17–19 aikaan. Mistä erottaa syöksyvirtauksen ja trombin aiheuttamat metsätuhot toisistaan? Syöksyvirtaus kaataa puut lähes yhdensuuntaisesti, trombi sikin sokin.

Lea Saukkonen: Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos. Minerva 2020. 137 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään