Vastuuministeri Aino-Kaisa Pekonen pitää erikoisena sitä, että osa nyt ”ansiosidonnaista kaikille” ajavista tahoista on ollut systemaattisesti nakertamassa työttömyysturvaa muun muassa leikkaamalla sen kestoa ja koventamalla työssäoloehtoa.
– Olen vastustanut ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoon tehtyjä leikkauksia, eikä kantani ole tästä muuttunut. Turvan riittävän keston lisäksi on tärkeää, että pystymme edistämään nopeampaa työllistymistä elvyttävällä talouspolitiikalla sekä tarjoamalla yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa tukea työnhakuun, osaamisen kehittämiseen ja työkyvyn ongelmiin, kirjoittaa Pekonen kolumnissaan Hämeen Sanomissa.
Viime päivinä kiihtynyt ansioturvan laajentamiskeskustelu kattavuudesta on keskittynyt Pekosen mukaan liikaa kassajäsenyyden merkitykseen.
Pekonen: Nuorten ja maahanmuuttajien tietoisuutta työelämän pelisäännöistä ja käytännöistä on pyrittävä lisäämään.
Työttömyysturvan laajentamista on perusteltu sillä, että suuri joukko jäi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle koronakriisistä seuranneiden lomautusten ja työttömyyden seurauksena.
– Ennen koronakriisiä vain 33 prosenttia työttömistä oli ansioturvan piirissä, kun vielä 1990-luvun alussa osuus oli yli 60 prosenttia työttömistä, huomauttaa Pekonen.
Koronakriisissä hallitus lisäsi ansioturvan kattavuutta
Pekosen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kattavuutta on syytä laajentaa. Koronakriisissä hallitus lisäsi ansioturvan kattavuutta erityisesti puolittamalla työssäoloehdon keston 26 viikosta 13 viikkoon.
– Myös työttömyyden alussa olevat omavastuupäivät on väliaikaisesti poistettu. Poikkeussäännöllä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin on saatu erityisesti pätkätyöläisiä, joilla työssäoloehto ei normaalisti olisi täyttynyt. Jatkossakin työssäoloehtoa olisi syytä kehittää vähemmän ulossulkevaksi, huomauttaa Pekonen.
Pekonen pitää valitettavana, että etenkään nuoret eivät ole tietoisia työttömyyskassan tai oman alansa ammattiliittoon liittymisen merkityksestä.
– Etenkin nuorten ja maahanmuuttajien tietoisuutta työelämän pelisäännöistä ja käytännöistä on pyrittävä lisäämään, mutta on myös tarpeen selvittää lainsäädännön muutostarpeita ansiosidonnaisen turvan laajentamiseen liittyen.
Selvitys on edelleen tarpeen
Sipilän hallituskaudella tehdyssä selvityksessä ratkaisuvaihtoehdoiksi tarjottiin muun muassa ansioturvan siirtämistä Kelalle tai työttömyyskassan jäsenyyden säätämistä pakolliseksi samalla tavalla kuin esimerkiksi yrittäjien pakollinen eläkevakuutus.
– Eri vaihtoehtojen vaikutuksia ja käytännön toteutukseen liittyviä haasteita on edelleen tarpeen selvittää, toteaa Pekonen.
Marinin hallitus onkin sitoutunut tekemään jatkoselvityksen yleisestä ansioturvasta.
– Vastuuministerinä en halua asemoitua minkään yksittäisen mallin puolesta tai vastaan ennen selvityksen valmistumista.
Pekonen pitää tärkeänä, että hallitus helpotti koronakriisissä väliaikaisesti yrittäjien pääsyä työttömyysturvalle.
– Mutta myös pysyvämpiä ratkaisuja tarvitaan.
uutiskirje 
