KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Korkeasti koulutetutkin maahanmuuttajat altistuvat rodullistamiselle

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Juhlapuheiden arvostus ei näy arjessa, kun kaikki leimataan turvapaikanhakijoiksi.

Kansan Uutiset
10.8.2020 12.30

Suomalaisessa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa puheessa korostetaan sitä, että maahanmuuttajia kyllä arvostetaan, jos he vain ottavat osaa Suomen talouteen tekemällä töitä ja maksamalla veroja.

Todellisuus on toinen. Sen kokevat myös korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, kertoo väitöskirjatutkija Kaisu Koskela Helsingin yliopistosta.

– Jos maahanmuuttaja ei ole länsimaalainen ja valkoihoinen, he eivät tunne tätä arvostusta jokapäiväisessä elämässään.

Koskelan väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 13. elokuuta.

Vaikka korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien sosioekonominen asema on humanitaarisia maahanmuuttajia parempi ja työympäristö usein kansainvälinen, he altistuvat rodullistaville diskursseille, stereotypioille ja maahanmuuttajiin kohdistuville asenteille arkielämässään.

Koskelan tutkimuksen tulokset korostavatkin sosiaaliluokan ja etnisyyden jatkuvaa ja keskeistä intersektionaalisuutta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien elämässä Suomessa.

Etnisyyden merkitys korostuu etenkin maahanmuuttajien sosiaalisessa elämässä työpaikan ulkopuolella, jossa heidän ammattinsa tai luokka-asemansa eivät ole tunnettuja. Esimerkiksi kadulla kävellessään monet länsimaiden ulkopuolelta tulevista korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista tuntevat, että heidän oletetaan olevan turvapaikanhakijoita tai pakolaisia, ja heihin myös suhtaudutaan näin.

Väitöstutkimus käsittelee Suomessa asuvien korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien sosiaalisia identiteettejä, ryhmien välisiä rajoja ja kuulumisen tunnetta. Väitöskirjan aineisto on etnografinen.

Kaikkia luullaan turvapaikanhakijoiksi

Etenkin ne korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, joilla on rodullistettu etnisyys kokevat, että heidän usein oletetaan olevan turvapaikanhakijoita ja että heidät kategorisoidaan negatiivisen maahanmuuttajakuvauksen mukaan kouluttamattomiksi, alipalkatuiksi, kulttuuriltaan sopeutumattomiksi maahanmuuttaja-subjekteiksi.

Samalla koulutettujen maahanmuuttajien oma sosiaalinen ryhmäidentiteetti kuitenkin perustuu ensisijaisesti jaettuun korkeaan luokkastatukseen, sekä positiivisesti miellettyyn ulkomaalaisuuteen.

– Tämä on oikeutettua, koska he vastaavat niihin odotuksiin, joita suomalaisilla on maahanmuuttajien hyväksymistä kohtaan: he ovat hyvin työllistettyjä ja hyvin toimeentulevia, ja maksavat osansa hyvinvointiyhteiskunnan kassaan, Koskela muistuttaa.

Itsemääritellyn ryhmäidentiteetin ja heidän ulkopuolisilta kokemansa kategorisoinnin välillä on ristiriita, jota yritetään ratkoa rajanvedoilla ja identiteettistrategioilla, jotka tähtäävät heidän näkemiseensä positiivisemmassa valossa.

– Osa näistä rajanvedoista pohjautuu toiseuttamiseen muita, vähemmän koulutettuja maahanmuuttajia kohtaan, mikä paradoksaalisesti vahvistaa niitä hierarkkisia rakennelmia ja rodullistamisprosesseja, joita tutkimuksen kohteet sanovat vastustavansa, Koskela kertoo.

Länsimaisiakaan ei hyväksytä tasavertaisina

Myöskään ne korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, jotka tulevat länsimaista, eivät aina koe, että heidät hyväksyttäisiin lähtökohtaisesti tasavertaisina tai täysinä jäseninä suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Heidän sopeutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan on jatkuvaa prosessia suomalaisten maahanmuuttajiin kohdistuvien asenteiden ja heidän oman ymmärryksensä välillä siitä, mikä on heidän arvonsa osana kansainvälistyvää yhteiskuntaa, Koskela täsmentää.

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tuntevat, että heitä ei kohdata yksilöinä, vaan heidät nähdään oman kulttuurinsa stereotyyppisinä edustajina, joiden oletetaan lunastavan paikkansa tarjoamalla tätä toivottua kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Oikean integraation mahdollisuus tästä lähtökohdasta katsottuna on pieni. Siksi he usein etsivät kuuluvuuden tunnetta ’kansainvälisestä rinnakkaisyhteiskunnasta’ Suomessa, joka koostuu muista korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista ja kansainvälistyneistä suomalaisista, Koskela toteaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään