Valtiovarainministeriö aloittaa tänään ensi vuoden budjettiesityksen viimeistelyn valtiovarainministeri Matti Vanhasen johdolla. Syyskuun puolivälissä pidettävästä riihestä odotetaan myös päätöksiä tai vähintään askelmerkkejä siitä, millä keinoilla hallitus aikoo parantaa työllisyyttä.
Kesän keskustelussa keinoiksi on esitetty työttömyysturvan porrastamista ja eläkeputken poistamista, joista molempia vihreät kannattavat .
Työllisyyskeinoiksi on esitetty myös työnhakuvelvoitteen tiukentamista karenssin uhalla ja työttömyysturvalla opiskelun rajoittamista.
Työttömien keskusjärjestössä ollaan yllättyneitä keppilinjasta.
– Me Työttömien Keskusjärjestössä olemme todella yllättyneitä ja huolissamme tämän hetken uutisoinneista, joissa maan hallitus kaavailee työllisyyden edistämiskeinoina työttömiin kohdistuvia kiristyksiä. Koronaepidemia on tuonut massoittain lisää työttömiä ja lomautettuja. Työttömien tukea ja palveluita on epidemian vuoksi jouduttu sulkemaan. Tuntuu täysin absurdilta, että etenkin nyt tässä tilanteessa ryhdytään edes puhumaan jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja palvelujen heikentämisestä, puheenjohtaja Irma Hirsjärvi sanoo.
Järjestö torjuu työttömiin kohdistuvat kiristysehdotukset. Se vaatii hallitukselta työttömyysturvan ja työllisyyspalveluiden parantamista työttömyysturvan leikkausten sijaan.
Työhaluja on, ammattitaito ei aina riitä
Hirsjärven mukaan järjestöön on saatu palautetta, että jopa 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden on edelleen vaikeaa työllistyä uudelleen, mikäli on jäänyt työttömäksi.
– Nuoret ovat turhautuneita, kun opiskelusta huolimatta työpaikkaa ei löydy muuta kuin nollatuntisopimuksilla ja ehdoilla, joiden varaan tulevaisuuttaan ei voi rakentaa, toteaa toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
Haapakosken mukaan pitkäaikaistyöttömillä on myös työhaluja, mutta koulutus ja ammattitaito eivät kohtaa työnantajien vaatimuksia tai tarjolla olevissa palkat eivät turvaa elantoa.
– Mitä siis tehdä, kun työtön ei kelpaa töihin, ei edes kotimaiselle marjatilalle, vaan poimijat tuodaan Ukrainasta ja Thaimaasta?
Työttömät koronalaskun maksajiksi?
Työttömien keskusjärjestö muistuttaa, että pandemian alkaessa kehitysrahaa jaettiin avokätisesti yrityksille.
– Työttömätkö yritetään saada kuittaamaan tämän lasku? On päivänselvää, etteivät työmarkkinat ole nyt normaalitilanteessa koronan riehuessa maailmanlaajuisesti, Haapakoski sanoo.
Irma Hirsjärvi korostaa, että yksikään työttömän elämää kurjistava teko ei luo työpaikkoja. Kohtaanto-ongelman ratkaisut ovat työttömän toimeentulon turvaaminen, terveydenhuolto sekä mahdollisuus opiskella ja muuttaa.
Silloin, kun työmarkkinat eivät tarjoa töitä, tulee satsata työttömien osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen, sekä turvata julkisin keinoin viime kädessä työttömien työllistyminen. Leikkauspolitiikalla on armoton ja pitkäkestoinen sosiaalinen lasku. Sen luulisi jo päättäjien ymmärtävän, Jukka Haapakoski painottaa.