Riskimaista Suomeen matkustavat määrätään jatkossa viranomaispäätöksellä pakkokaranteeniin, kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Kiurun mukaan pakkokaranteenin rikkojat syyllistyvät terveydensuojelurikkomukseen, jonka johdosta voidaan määrätä sakkoa tai kolme kuukautta vankeutta.
– Esitämme alan toimijoiden kanssa valtioneuvostolle, että kaikki tällä hetkellä riskimaissa matkustaneet tulevat laajenemaan tämän viranomaisten määräämän pakkotestauksen piiriin. Aluehallintovirasto voi siis määrätä pakollisia terveystarkastuksia maahan saapuville ja tulemme ilmoittamaan kaikille saapuville lentokoneille, jotka tulevat riskimaista, että viranomaisten pakkotestaus on edessä, Kiuru totesi.
Viranomaisille on ollut iso pettymys, että riskimaissa matkustellaan ahkerasti.
Terveyden ja hyvinvointi laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen puolestaan kertoi, että karanteenin piiriin tulevat matkustajat niistä maista, jotka eivät ole niin sanottujen sallittujen maiden listalla.
Salmiselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, koskeeko pakkokaranteeni esimerkiksi Ruotsista tulevia.
– Kyllä sen pitäisi koskea, koska kyse on siis siitä, että jokaisesta sellaisesta maasta, joka ei täytä hallituksen asettamia rajoja, karanteenia sovelletaan. Jos pannaan kaikki karanteeniin niin ollaan varmoilla vesillä, koska 14 päivän jälkeen jos tartuntaa ei ole tullut niin sitä ei sitten tulekaan, Salminen sanoi.
Kiurun mukaan pakkotestaus laajenee mahdollisimman pian myös maarajoille.
– Emme voi tuudittautua siihen, että uhkat tulisivat vain lentokoneella. Tarvitsemme lisää tietoa siitä, millä tavalla riskimaiden osalta koronatartuntoja on tullut. Tältä osin mahdollisuus testata kaikki tai testata merkittävin osa jää viranomaisten harkintaan, hän sanoi.
Riskimaihin matkustelu kiristyvien linjausten takana
Uusien matkustusta koskevien kiristettyjen linjausten taustalla on se, että uusista koronatartunnoista merkittävä osa on peräisin ulkomailta.
Salminen huomautti, että riskimaihin, esimerkiksi Balkanille, on matkustettu suositeltua laajemmin. Matkustusreitit ovat hänen mukaansa olleet suoria tai sitten on tultu Schengen-alueen kautta.
Balkanin alueella tartunnat ovat Salmisen mukaan noin kymmenkertaisia suositeltuun rajaan verrattuna. Turvallisen maan rajaksi on määritelty kahdeksan tautitapausta 100 000:ta ihmistä kohti edellisen 14 vuorokauden aikana.
– Tavallaan pettymyskin on ollut, että riskimaihin on matkustettu enemmän kuin mitä suositukset olisivat antaneet myöten, Salminen sanoi.
Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Turkuun Pohjois-Makedonian Skopjesta lauantaina tulleen koneen 157 matkustajasta 24:llä on todettu koronatartunta.
Sunnuntai-iltana Romanian Bukarestista Helsinki-Vantaalle saapuneista 67 testatusta ei sen sijaan yhdelläkään todettu tartuntaa. Testistä kieltäytyi kolmasosa matkustajista.
Niin sanottujen sallittujen matkustusmaiden listalle kuuluvat tällä hetkellä seuraavat maat: Irlanti, Islanti, Italia, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Malta, Norja, Saksa, San Marino, Slovakia, Tanska, Unkari, Vatikaani ja Viro. Rajoitukset on tämän lisäksi poistettu myös Etelä-Koreasta, Georgiasta, Japanista, Ruandasta, Thaimaasta, Tunisiasta, Uruguaysta ja Uudesta-Seelannista Suomeen matkustavien maiden kansalaisten osalta.
Testeistä rankka työ rajoille
Salmisen mukaan lentokentillä testaamisista tulee kovaa työtä. Käytännöistä sovitaan paikallisten tartuntatautiviranomaisten kanssa. Testien ja informaation levittämisen varmistamiseksi lentomatkustajat on keskitetty kahdelle lentokentälle eli Helsinki-Vantaan ja Turun kentille. Testejä ei ole logistisesti helppoa järjestää lentokentälle ja muille rajoille.
Testejä tehdään pistokokeina, mikäli matkustaminen jatkuu nykyisessä laajuudessa. Kiurun mukaan resursseja ei ole testata kaikkia lentomatkustajia, sillä testauskapasiteettia halutaan varmistaa myös omaehtoisesti koronatestiin hakeutuville kansalaisille.
uutiskirje 
