Osattomuuden tunne saa lapsen kiusaamaan muita koulussa, tutkija Lotta Virrankari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi STT:lle.
– Kiusaaja saattaa ryhtyä kiusaamaan muita, koska hän yrittää ylläpitää tai parantaa omaa sosiaalista asemaansa, Virrankari kertoo.
Virrankari on mukana koulukiusaamista käsittelevässä tutkimuksessa, joka käyttää aineistona viime vuoden kouluterveyskyselyn tuloksia. Kyselyn tulos osoittaa, että sekä koulukiusattujen että -kiusaajien osallisuuden kokemus on matalampi kuin niillä, jotka eivät lainkaan kiusaa tai joudu kiusatuksi.
Koulukiusaamiseen puuttuminen sosiaalisessa mediassa ei ole ihan helppoa varsinkaan, jos kiusaajat pysyttelevät anonyymeina.
Osallisuuden kokemus kertoo muun muassa siitä, kokeeko nuori, että hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa tai onko heidän tekemisillään merkitystä. Kyselyyn osallistuivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat, lukiolaiset ja ammattioppilaitosten oppilaat.
Vaikka tutkimuksessa ei tutkittu kiusaamisen ja osallisuuden välistä syy-seuraussuhdetta, aiempiin tutkimuksiin perustuen sekä kiusattujen että kiusaajien osallisuuden lisääminen voisi olla keino vähentää koulukiusaamista. Konkreettisena esimerkkinä Virrankari mainitsee maksuttomat tai edulliset harrastukset.
– Silloin ei synny kokemusta, että jäisi porukan ulkopuolelle ja saataisiin keinoja, joilla osallisuutta ja yhteisöön kuulumista voitaisiin vahvistaa.
Tutkimusta toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Sokra-koordinaatiohanke. Tutkimus tukee Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman toteutusta. Virrankarin mukaan tutkimuksen tarkka julkaisuajankohta ei ole vielä tiedossa.
Aiempien tutkimusten perusteella nuorena koulukiusatuksi tuleminen ennakoi osattomuutta vielä aikuisenakin. Kiusatuilla, jotka kiusaavat muita myös itse, vaikutukset hyvinvointiin ovat suurimmat.
Moni kiusattu kokee jäävänsä yksin
Vaikka koulukiusaamisesta ja siihen puuttumisesta on keskusteltu runsaasti viime vuosina, koulukiusaamista ei ole saatu kitkettyä.
Tämä näkyy esimerkiksi SOS-lapsikylän Apuu-chatin saamissa yhteydenotoissa. Palvelu on suunnattu 7–12-vuotiaille lapsille. Apuu-chat aloitti toimintansa huhtikuun lopussa, ja elokuun puoliväliin mennessä käytyjä keskusteluja on yhteensä noin 3 700.
Apuu-chatin projektipäällikkö Johanna Virtanen SOS-lapsikylältä kertoo STT:lle, että yhteydenotoista neljäsosa koskee koulukiusaamista, kaverisuhteita ja yksinäisyyttä.
– Toki siitä ollaan yllättyneitä, että kiusaamiseen liittyvät haasteet ovat niin isossa roolissa, vaikka yhteiskunnassa puhutaan, että asialle on tehty paljon.
Apuu-chatissa ilmenevät koulukiusaamiseen liittyvät tilanteet ovat hänen mukaansa hyvin erilaisia. Virtasen mukaan kiusaamistilanteet vaihtelevat porukasta ulossulkemisesta ja nimittelystä aina fyysiseen kiusaamiseen asti. Moni kiusattu lapsi kokee, ettei kukaan mahda kiusaamiselle mitään. Kiusattu voi kokea, että edes aikuisille asiasta kertominen ei auta asiaa.
– Se on ehkä traagisin kokemus lapsilla, että vaikka kiusaamisesta kerrotaan aikuiselle, kukaan ei mahda asialle mitään. He kokevat olevansa yksin tässä maailmassa. Usein vanhemmat yrittävät auttaa lapsia, mutta he eivät ole paikalla koulussa.
Apuu-chatissa moni kiusattu kokee, että kiusaaminen johtuu heistä itsestään. Moni arvelee, että esimerkiksi hänen ulkonäkönsä tai käytöksensä olisi syy koulukiusaamiselle. Virtanen korostaa, että kiusaamisen juurisyy ei koskaan ole kiusatussa.
Some-kiusaaminen nykyajan riesana
Internetin ja sosiaalisen median käytön lisääntyminen näkyy Virtasen mukaan myös koulukiusaamisessa. Hänen mukaansa on havaittavissa, että nykyään koulukiusaamista tapahtuu kasvavissa määrin sosiaalisessa mediassa ja muissa verkkopalveluissa kuten peliyhteisöissä.
– Siellä esimerkiksi levitetään vääriä juttuja tai suljetaan ulkopuolelle.
Virtanen ei osaa arvioida, onko koulukiusaamisen siirtyminen verkkoon vähentänyt fyysistä kiusaamista, vai onko se lisännyt kiusaamista vain entisestään. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan kiusaamiseen puuttuminen voi olla vaikeaa.
– Vaikka estäisi kiusaajat somessa, he voivat keksiä uusia keinoja kiusata. Siihen puuttuminen ei ole ihan helppoa varsinkaan, jos kiusaajat pysyttelevät anonyymeina.
Miksei koulukiusaamista saada kitkettyä? Ovatko keinot koulukiusaamisen tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi riittämättömät?
– Koulukiusaaminen on jonkin verran vähentynyt, mutta missään nimessä sitä ei ole saatu kitkettyä. Nyt saadut tulokset osoittavat, että osallisuuden edistäminen olisi yksi iso ratkaisu, jolla kiusaamista saataisiin ainakin vähennettyä, Virrankari sanoo.
uutiskirje 