Työllisyystoimista tulee hallituksen syyskuun puolivälissä järjestettävän budjettiriihen kuumin kysymys. Ilma on sakeana erilaisista ehdotuksista. Kokoomus ja elinkeinoelämä komppaavat valtiovarainministeriön virkamiesten viikko sitten tekemää esitystä, joka perustuu työttömien etuuksien heikentämiselle.
Torstaina Savonlinnassa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa puhunut puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson asetti tavoitteeksi laittaa ikääntyneiden työllistymisen peruspilarit kuntoon.
Anderssonin mukaan yli 55-vuotiaiden heikko työllisyys on yksi Suomen työmarkkinoiden suurimmista ongelmista. Ikääntyneiden työllisyys laahaa Suomessa merkittävästi pohjoismaista tasoa jäljessä. Ongelman merkittävyyttä kuvaa se, että Ruotsin työllisyysasteen saavuttaminen tässä ikäryhmässä riittäisi nostamaan Suomen työllisyysasteen hallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin.
Vasemmistoliitto on sitoutunut työllisyystavoitteen saavuttamiseen, korosti Andersson.
Samalla hän muistutti, että julkisessa keskustelussa on ollut esillä lähestulkoon ainoastaan esityksiä, jotka keskittyvät heikentämään jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa uusien työpaikkojen luomisen sijaan. Anderssonin mukaan sosiaaliturvaleikkaukset rankaisevat, eivätkä ole keino parantaa ihmisten ammattitaitoa, kielitaitoa tai työkykyä.
– Tavoitteena ei voi olla mikään muu kuin aidosti vaikuttavista työllisyystoimista päättäminen, ja silloin lähtökohdaksi pitää ottaa sellaisten keinojen löytäminen, jolla vaikeasti työllistyviä voidaan auttaa työelämään, Andersson sanoi.
Kolmiosainen paketti yli 55-vuotiaille
Andersson edellytti puheessaan syksyn budjettiriihestä vaikuttavia toimia ikääntyneiden työllisyyden parantamiseksi. Hänen mukaansa työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää, että yli 55-vuotiaiden työllistymisen vauhdittamiseksi luodaan kohdennettu tukipaketti.
– 55-64-vuotiaat ihmiset ovat parhaassa työiässä ja meillä ei ole yhteiskuntana varaa menettää heidän panostaan. On aika laittaa yhdessä heidän työllistymisensä peruspilarit kuntoon, Andersson painotti.
Ikääntyneiden työllisyyden vauhdittamiseksi Andersson esitti Savonlinnassa kolmiosaista pakettia.
Paketin ensimmäinen osa vahvistaisi yli 55-vuotiaiden mahdollisuutta päivittää omaa osaamistaan. Osaamisen vahvistamisen keinoiksi Andersson esittää jatkuvan oppimisen varojen kohdistamista 55–64-vuotiaiden ikäryhmälle, sekä säännöllisiä osaamista ja koulutustarvetta kartoittavia osaamiskartoituksia.
– Nopean muutoksen keskellä oikeus ja aito mahdollisuus päivittää omaa osaamista on taattava jokaiselle ihmiselle ja on aika luopua ajatuksesta, että opiskelu olisi vain nuorille kuuluva asia.
Paketin toisen osan Andersson suuntaisi ikääntyneiden kohdennettujen työvoimapalveluiden ja palkkatuen parantamiseen. Tukipaketin kolmantena osana Andersson esittää kokeilua työnantajien sivukulujen alentamisesta yli 55-vuotiaita palkattaessa.
Eläkeputken poistaminen ei ole ratkaisu
Nyt työllisyystoimien keskiöön on nostettu eläkeputken poistaminen. Tätä on perusteltu sillä, että se tekisi iäkkäiden työntekijöiden irtisanomisesta vähemmän houkuttelevaa.
– Eläkeputken poistaminen etenkin heikon työllisyyden oloissa johtaisi kuitenkin helposti siihen, että kasvava joukko ikääntyviä joutuisi pelkän perusturvan varaan mikäli uutta työpaikkaa ei löydy. Sosiaaliturvaleikkaukset eivät paljon kaivattuja uusia työpaikkoja synnytä, Andersson sanoi.
Hän kertoi, että vuodesta 2006 vuoteen 2020 on perusturvan varassa olevien 60 vuotta täyttäneiden työttömien määrä kaksinkertaistunut.
– Pelkän perusturvan varassa olevia on jo enemmän kuin lisäpäivillä. Mikäli mitään ei tehdä yli 55-vuotiaiden työmarkkina-aseman parantamiseksi, on vaarana että tämä kehitys vain voimistuu.
Turpeen verotuksen kiristyttävä syksyn budjettiriihessä
Myös ilmasto-ohjelmasta ja erityisesti turpeen verotuksesta odotetaan tiukkaa vääntöä erityisesti keskustan ja muiden hallituspuolueiden kesken.
Anderssonin mukaan budjettiriihessä on tehtävä riittäviä ja vaikuttavia ilmastotoimia. Hallitukselle ilmastopolitiikka on politiikan osa-alueena aivan yhtä velvoittava, kuin esimerkiksi talous- ja työllisyyspolitiikka.
Turpeesta Andersson sanoi, että sen suhteellista verotusta on korotettava budjettiriihessä osana energiaverotuksen uudistuksen ensimmäistä vaihetta, jotta turpeen verokohtelu ohjaisi nykyistä tehokkaammin käytön vähenemiseen.
– Turve on Suomen ilmastopolitiikan sokea piste. Sen osuus meidän kokonaisenergiankulutuksestamme on reilut neljä prosenttia, mutta se tuottaa kymmenyksen kokonaispäästöistämme. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että turpeen verokohtelussa on huomioitava ilmastonmuutoksen kovat realiteetit nykyistä paremmin. Siihen velvoittaa myös hallitusohjelma, joka selvästi linjattu turpeen käytön vähentämisestä, Andersson edellytti.
uutiskirje 