Uutinen Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta sävytti Hyvinkäällä torstaina kokoontunutta vasemmistoliiton ministeriryhmän kesäkokousta. Kokouksessa suomittiin etenkin kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon väitettä siitä, että hallitus olisi voinut estää UPM:n päätöksen.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki korosti valitettavan uutisen lisäävän entisestään painetta työntekijöiden suojaa vahvistaville päätöksille syksyn budjettiriihessä.
– Paperitehtaan sulkeminen on tragedia tehtaan työntekijöille ja koko Jämsän alueelle. Sen sijaan että kokoomuksen tapaan yritetään keräillä asialla tyylittömästi irtopisteitä, pitäisi katsoa sen vaikutusta yhteiskuntaan. Valitettavalla tavalla irtisanomiset jälleen osoittavat, miksi työntekijät tarvitsevat suojaa. Kuka oikeasti kuvittelee, että paperitehtaalta irtisanottavat työllistyvät työttömyysturvaa leikkaamalla?
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä hallituksen työllisyysneuvotteluihin on turha tuoda yksipuolisia heikennysesityksiä työttömien asemaan, Arhinmäki sanoi.
Arhinmäki ihmetteli puheenvuorossaan opposition riveistä kuultuja arvioita tehtaan sulkemisen syistä.
– Paperin kulutus maailmalla laskee ja korona rokottaa vielä lisää. Kaiken tämän keskellä Petteri Orpo syyttää hallitusta Jämsän paperitehtaan sulkemisesta kuuden ja puolen sentin polttoaineveronkorotuksen takia. Moni kokoomuksessakin kiemurtelee kiusaantuneena, Arhinmäki sanoi.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson totesi, että poliittisten irtopisteiden kalastelu vakavalla asialla ei ole kunniaksi kokoomukselle tai Petteri Orpolle.
– Nyt pitää sen sijaan huolehtia työntekijöiden muutosturvasta ja koronakriisin jatkohoidosta huolehtien yritysten pärjäämisestä kriisin yli.
Asevelvollisuudessa tuhansien työllisyyspotentiaali
Li Andersson esitti varusmies- ja siviilipalvelusaikojen lyhentämiseen piileytyvän työllisyyspotentiaalin selvittämistä.
– Siviilipalveluksen sekä varusmiespalveluksen kestoa lyhentämällä työllisyyttä voitaisiin vahvistaa merkittävästi, jopa usealla tuhannella henkilöllä. Kuten kaikki tiedämme, työllisyystalkoissa matalalla roikkuvat hedelmät on jo poimittu ja palvelusaikojen lyhentämisessä piilevä työllisyyspotentiaali olisi syytä selvittää perinpohjaisesti.
Andersson korosti, ettei vasemmistoliitto ei ole sitoutunut tiettyyn palvelusajan lyhennysmalliin ja peräänkuulutti laajaa keskustelua sopivien työllisyystoimien löytämiseksi.
Esimerkkinä palvelusajan keston lyhentämiseen piileytyvästä työllisyyspotentiaalista Andersson mainitsi Risto Siilasmaan asevelvollisuustyöryhmän laskelman, jonka mukaan varusmiespalvelusajan lyhentämisen 2,3– 2,7 kuukaudella nettovaikutus olisi 7 000 henkilötyövuoden vapautuminen muuhun talouteen. Tämä tarkoittaisi lyhyellä tähtäimellä arviolta 3 000 hengen työllisyysvaikutusta.
Andersson painotti, että palvelusaikojen lyhentäminen mahdollistaisi myös reservin osaamisen nykyistä tehokkaamman päivittämisen kertausharjoitusten määrän lisäämisen avulla.
Pekonen esitti työaikakokeiluja
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen nosti esiin viime päivinä julkisessa keskustelussa olleen työajan lyhentämisen, ja esitti että työaikakokeiluja olisi perusteltua toteuttaa jo tämän hallituskauden aikana.
– Mukaan kokeiluun voitaisiin ottaa sekä julkisen sektorin organisaatioita että vapaaehtoisia yrityksiä, joiden työvoimakustannuksiin valtio voisi osin osallistua kokeilun ajan. Erityisesti hoitoalalla lyhyemmän työviikon vaikutukset voisivat olla erityisen myönteisiä, hän sanoi.
Pekonen korosti myös työaikakokeilujen vaikutuksia työhyvinvointiin.
– Keskeistä kokeilussa olisi selvittää lyhennetyn työajan vaikutuksia muun muassa työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja työntekijöiden hyvinvointiin, Pekonen sanoi.
uutiskirje 
