Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson jatkoi UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen arvostelemista. Tämä julkaisi heti Kaipolan paperitehtaan sulkemisuutisen jälkeen avoimen kirjeen, jossa hän arvosteli Suomea ankarasti muun muassa “liian raskaasta verotuksesta”.
Andersson pitää täysin perusteettomana Pesosen kritiikkiä sähköveron kalleudesta. Samassa kelkassa oli kokoomus tällä viikolla arvosteluissaan.
– Juuri sähköveroa nykyinen hallitus on tulevassa budjettiriihessä laskemassa, kun energiaveropalautukseen ennen käytetyt rahat nyt suunnataan teollisuuden sähköveron laskuun EU:n minimitasolle. Sen alemmaksi ei sähköverotuksessa enää pääse.
Suomessa matalasti koulutettujen on vaikeampi löytää työtä kuin Ruotsissa.
Myöskään dieselvero ei ole Suomessa reaalisesti juurikaan noussut vuoden 2012 jälkeen. Myös Sipilän hallituksen kiky-sopimus toi noin kahden miljardin euron tulonsiirron palkansaajilta yrityksille. Työvoimakustannukset laskivat, kun ne keskeisissä kilpailijamaissa nousivat.
– Sitä edellisellä vaalikaudella hallitus laski yhteisöveroa yhteensä melkein miljardilla ja sitä edellisellä poistettiin Kela-maksu, sekin noin miljardin euron tulonsiirto, muistuttaa Andersson puoluevaltuuston etäyhteyksillä järjestetyssä puoluevaltuuston kokouksessa.
Elvyttävä budjetti kampittaa massatyöttömyyttä
Andersson pitää äärimmäisen tärkeänä irtisanomisten ja massatyöttömyyden välttämiseksi elvyttävää budjettia. Hallitus päättää asiasta syyskuun puolella budjettiriihessään.
–Oikein mitoitettu finanssipolitiikka on kaikkein oleellisinta työllisyyspolitiikkaa ässä tilanteessa. Suomi saa tämän lisäksi EU:n elpymisvälineen kautta käyttöönsä noin kolme miljardia euroa tulevan kolmen vuoden aikana.
– Nämä varat on käytettävä viisaasti ja kohdennettava sekä työllisyyden että ilmaston kannalta tarpeellisiin investointeihin, sanoo Andersson.
Yksilöllinen työnhaun malli karensseja lieventämällä
Vasemmistoliitto on esittänyt vaihtoehtona leikkauksille varhaiskasvatusmaksujen alentamista, kotihoidontuen sisaruslisän poistoa, ulosoton suoja-osan korottamista, panostuksia jatkuvaan oppimiseen, lisää resursseja palkkatukeen ja työvoimapalveluihin sekä ase- ja siviilipalveluksen lyhentämistä.
– Olemme valmiita hyväksymään yksilöllisen työnhaun mallin, kunhan karensseja samaan aikaan lievennetään, sanoo Andersson.
Hän haastaa myös muut hallituspuolueet tekemään sosiaalisesti oikeudenmukaista työllisyyspolitiikkaa.
– Olemme minun johdollani vieneet eteenpäin oppivelvollisuuden uudistuksen, joka todennäköisesti tulee olemaan tämän hallituksen merkittävin tulevaisuus- ja työllisyyspäätös.
Työmarkkinoilla ikäsyrjintää
Suomessa yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on Ruotsia ja muita Pohjoismaita huomattavasti alhaisempi.
– Tämä kertoo ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla, mutta on myös selkeä osoitus siitä, että meidän on tehtävä monia asioita paremmin.
Vasemmistoliitto on esittänyt työnantajamaksujen alentamista, kun työnantaja palkkaa yli 55-vuotiaan.
Andersson perääkin huomion kiinnittämistä ihmisiin, joiden työmarkkina-asema on erityisen heikko. Suomi on epäonnistunut myös maahanmuuttajataustaisten naisten työmarkkina-aseman kohentamisessa.
– Meidän on panostettava yhteistyössä maahamuuttajanaisten kanssa räätälöityihin koulutus- ja työvoimapalveluihin, jotka oikeasti vastaavat tuen tarpeisiin.
Rusinat pullasta -taktiikka ei käy
Anderssonin mukaan toimivaa työllisyyspolitiikkaa ei voi tehdä rusinat pullasta -taktiikalla. Suomessa matalasti koulutettujen on vaikeampi löytää työtä kuin Ruotsissa.
– Täällä myös tehdään Ruotsia vähemmän vapaaehtoista osa-aikatyötä ja panostetaan vähemmän työvoimapalveluihin sekä palkkatukeen. Ruotsissa on myös erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työssäoloa suojaava irtisanomisjärjestys.
Andersson arvioikin keskustelun keskittyvän nyt liikaa eläkeputken eli ikääntyneiden työttömien lisäpäivien leikkaamiseen.
– Pelkkä eläkeputkesta keskustelu ei siis yksinkertaisesti anna totuudenmukaista kuvaa siitä, mitä muualla tehdään toisin kuin täällä.
uutiskirje 