Osa kansalaista ei löydä tietoa julkista palveluista ja etuuksista. Neuvonnan tarve on kasvanut erityisesti vanhusten yleis- ja asumispalveluissa sekä aistivamma- ja mielenterveyspalveluissa.
Paikalliset sosiaali- ja terveysyhdistykset paikkaavat julkisen viestinnän jättämiä tiedon aukkoja.
– Yleisesti nähdään, että neuvontaa tulisi parantaa kunnissa ja laajemmin koko maassa. Osa vastaajista toivoi nykyistä enemmän henkilökohtaista neuvontaa, neuvontapisteitä sekä mahdollisuuksia saada asiantuntevaa ja yksilöllistä palvelua yhdestä paikasta ja muutenkin kuin digitaalisena, sanooSosten tutkija Anne Eronen viitaten tuoreeseen järjestökyselyyn.
Muita yleisemmin neuvontaa tarjoavat työttömien yhdistykset ja aistivammayhdistykset.
Järjestöbarometrin mukaan sote-yhdistyksistä kaksi kolmesta – 67 prosenttia – paikallisyhdistyksestä neuvoo julkisia palveluja ja etuuksia koskevissa asioissa.
Erosen mukaan muuttuva lainsäädäntö koetaan monimutkaiseksi ja kuntien tukipalveluja kuristaa kiristynyt kuntatalous.
– Erilaisten palvelutarpeiden kasvu näkyy yhdistyksen neuvonnan kysynnän lisääntymisenä.
Haavoittuvilla ryhmillä vaikeuksia hahmottaa etuuksia
Myös eri tahojen välinen yhteistyö nähdään sote-yhdistyksissä yhtenä keinona kohentaa neuvontapalveluja. Yhdistyksissä kritisoidaan erityisesti TE-toimistojen neuvontaa.
Joka kolmas vastaaja arvioi työvoimapalvelujen neuvonnan melko huonoksi tai huonoksi. Kelan neuvontaan tyytymättömiä oli lähes saman verran, mutta tyytyväisiä oli enemmän eli 40 prosenttia yhdistyksistä. TE-toimistojen neuvontaa arvioi vain joka viides eli 20 prosenttia melko hyväksi tai hyväksi.
Sosten tutkija Juha Peltosalmen mukaan yhdistykset tavoittavat etenkin haavoittuvia ryhmiä, joille palvelut ja etuudet ovat liian vaikeita hahmottaa, tai jotka tarvitsevat monenlaista neuvontaa ja tukea elämäntilanteessaan.
– Yhdistysten neuvonta on erityisen tärkeää esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Neuvonnan tarve on myös kasvanut eniten haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä edustavissa yhdistyksissä, sanoo Peltosalmi.
Vertaistuesta iso apu
– Yhdistysten vahvuus on vertaisuus, kun apua tarjoavat myös vertaiset vapaaehtoiset. Saman asian kokenut, vaikkapa syövän sairastanut ihminen, osaa auttaa toista sairastanutta eteenpäin, arvioi Peltosalmi.
Yhdistyksille ominaista on henkilökohtainen neuvonta, jossa asioita voidaan käsitellä ajan kanssa. Tiedon siirtyminen verkkoon on yleisemmin lisännyt kuin vähentänyt sosiaali- ja terveysyhdistysten neuvonnan tarvetta. Kaikilla ei ole digitaalisten palvelujen edellyttämiä taitoja.
uutiskirje 