YK:n lastenjärjestö Unicefin viime yönä julkistaman raportin mukaan Suomi on viidenneksi paras 38 rikkaasta maasta lasten hyvinvointia tarkasteltaessa.
Parhaiten vertailussa pärjäsivät Alankomaat, Tanska, Norja ja Sveitsi. Heikoimmin sijoittuivat Yhdysvallat, Bulgaria ja peränpitäjänä Chile.
– Suomella on paljon aihetta tyytyväisyyteen, mutta myös paljon kirittävää. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla paras maa lapsille, sanoo Suomen Unicefin julkishallintotyön johtaja Mirella Huttunen.
Raportti asettaa maat paremmuusjärjestykseen tutkimalla hyvän lapsuuden toteutumista kolmen osa-alueen kautta, jotka ovat hyvä mielenterveys, hyvä fyysinen terveys ja elämäntaidot.
Lisäksi raportti tarkastelee lasten hyvän elämän toteutumista muun muassa perheen ja lasten lähiympäristön kautta. Tarkasteluun on otettu myös maan sosiaali-, koulutus- ja terveyspoliittisia ratkaisuja sekä kansallisia olosuhteita kuten tulojen jakautuminen ja ympäristön laatu.
Raportin tiedot ovat ajalta ennen koronapandemiaa.
Kuilu hyvin- ja huonosti voivien välillä on syvä
Suomessa on paljon aihetta iloita raportin tuloksista: 84 prosenttia 15-vuotiaista lapsista kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä ja 5–14-vuotiaiden lasten kuolleisuus on Suomessa kolmanneksi alhaisin vertailluista maista.
Muita vahvuuksia ovat velvoittava esiopetus, paras ilmanlaatu vertailluista maista ja tuhkarokon rokotuskattavuus. Muihin maihin verrattuna suomalaiset kokevat, että yhteistyö koulun kanssa sujuu hyvin, ja päivähoitoon ollaan varsin tyytyväisiä.
– Suurin osa Suomessa asuvista lapsista voi hyvin, mutta pieni osa lapsista voi erittäin huonosti. Suomessa on tiedetty jo pitkään, että kuilu hyvinvoivien ja huonosti voivien lasten välillä on syvä, sanoo Mirella Huttunen.
Raportti nostaa esiin muitakin ongelmia. Kehonkuvan kielteinen vaikutus suomalaistyttöjen onnellisuuteen on kansainvälisesti vertailtuna suuri.
Suomi sijoittuu heikoimman kolmanneksen joukkoon, kun tarkastellaan 15–19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä. Kansainvälisesti itsemurha on yksi yleisimmistä 15–19-vuotiaiden kuolinsyistä.
Parannettavaa monella osa-alueella
Raportin mukaan vuonna 2018 köyhien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli Suomessa samoissa lukemissa kuin vuonna 2014 eli noin 11 prosenttia.
– Kansainvälisessä vertailussa pärjäämme hyvin, mutta köyhyys on muuttunut Suomessa yhä useammalle perheelle pysyväksi ongelmaksi. Köyhyyttä esiintyy erityisesti yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä, toteaa Huttunen.
Suomessa peruskoulun käyneistä lapsista 22 prosenttia ei saavuta perustaitoja matematiikassa ja lukemisessa. Kansainvälisesti tilanne on huomattavan heikko, ja perustaidot jäävätkin rikkaissa maissa saavuttamatta keskimäärin 40 prosentilta ikäluokasta.
Tasainen tulonjako edistää lasten hyvinvointia
Raportti osoittaa, että kaikilla rikkailla mailla on parannettavaa lasten hyvän elämän turvaamisessa.
Raportin mukaan tasainen tulojen jakaantuminen edistää lasten hyvinvointia. Tasaiset tuloerot esimerkiksi vähentävät merkittävämmin alle yksivuotiaiden kuolleisuutta kuin maan varallisuus.
Suomi on kärkipäässä tulonjaon tasaisuutta vertailtaessa.
Huttusen mukaan on valitettavaa, että tuloerot ovat Suomessakin lähteneet kasvuun. Päättäjien on mahdollista puuttua tähän lasten hyvinvoinnin kannalta huolestuttavaan kehityskulkuun syksyn budjettiriihessä.
Raportissa käsitellään lyhyesti myös koronapandemian vaikutuksia lapsiin. Vaikka virus itsessään ei ole lapsille suuri uhka, viruksen aiheuttama kriisi on: se vaarantaa lasten hyvinvoinnin lisäämällä köyhyyttä ja mielenterveysongelmia.
uutiskirje 