Budjettiriihessä on saatava aikaiseksi merkittäviä ilmastopäätöksiä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaatii. Vasemmistoliitto julkisti tänään tiistaina 20 konkreettista ehdotustaan budjettiriiheen ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi.
– Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttää päästövähennysten polulle lähtemistä nyt. Energiaverotuksen uudistaminen on keskeisimpiä rakenteellisia keinoja, joilla valtio voi ottaa vastuuta ilmastokriisin ratkaisemisesta, sanoo Arhinmäki.
Pelkkää yleistä puhetta
Ilmastotoimia ei tule maksattaa pienituloisilla.
Pöydällä olevista asioista erityisesti turve ja energiaverotuksen kokonaisuus on saatava päätettyä siten, että hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 on mahdollista toteuttaa.
Vasemmistoliiton ehdotukset sisältävät muun muassa turpeen energiakäytöstä luopumisen, päästökauppakompensaatiosta luopumisen, energiaverotuksen uudistuksia sekä määrärahan tuulivoiman käytön esteiden purkamiseen.
– Erityisesti ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) johtamalta ilmasto- ja energiapoliittisesta ministeriryhmältä odotetaan konkreettisia toimenpiteitä. Ryhmältä on saatu nyt liian pitkään pelkkiä yleisiä puheita. Toimenpide-ehdotuksillamme kannustamme myös konkreettisiin päätöksiin, Arhinmäki sanoo.
– Tarvitsemme nyt vihdoin konkreettiset askelmerkit sille, miten toteutamme reilun siirtymän kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Näin luomme selkeän toimintaympäristön ja uusia, kestäviä työpaikkoja.
Turpeen verotukea leikattava
Vasemmistoliiton pitää keskeisenä, että ilmastotoimia ei tule maksattaa pienituloisilla. Siirtymän hiilineutraaliin hyvinvointivaltioon täytyy tarkoittaa tasa-arvon lisääntymistä, ei vähentymistä.
Nykytiedon valossa tehokkain ilmastotoimi Suomessa olisi turpeenpoltosta luopuminen. Arhinmäen mielestä hallituksen on leikattava turpeen verotukea samalla kun energiaveropaketti muotoillaan uusiutuviin siirtymistä tukevaksi.
Päästökauppakompensaatiosta olisi Arhinmäen mukaan syytä luopua samalla, kun hallitus päättää sähköveron laskemisesta EU-minimiin. Näin ollaan tehty esimerkiksi Ruotsissa.
– Päästökauppakompensaatio on ilmastolle haitallinen, kilpailua vääristävä tuki, jolla ei tutkimusten mukaan ole vaikutusta yritysten lyhyen aikavälin kustannuskilpailukykyyn. Siihen käytettävät rahat tulee suunnata esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukiin.
Myös teollisuuden ja maatalouden energiaveron palautuksista tulee luopua sähköveron laskun yhteydessä. Sähköveron lasku ulotetaan hallitusohjelman mukaisesti myös kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottaviin lämpöpumppuihin ja konesaleihin.
– Hallituksen ilmastotavoitteet ovat yhtä sitovia kuin julkisuudessa paljon esillä olleet työllisyystavoitteet. Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, Arhinmäki muistuttaa
Hallitus kokoontuu budjettiriiheen 14.–15. syyskuuta.
Vasemmiston ilmastotavoitteet
1.Turpeen energiakäytön ja kaivuun lopettamista. Turpeen energiatuotannosta tulee luopua hallitusti 2030-luvun alkuun mennessä poistamalla verotuki asteittain.Valtion on huolehdittava, että alalla työskentelevät ihmiset saavat tukea uudelleentyöllistymiseen ja -kouluttautumiseen.
2. Luovutaan päästökauppakompensaatiosta.
3. Poistetaan yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) alempi verokanta.
4. Luovutaan maatalouden ja teollisuuden energiaveronpalautuksesta ja siirrytään tukemaan energiatehokkuutta parantavia sekä paikallista uusiutuvaa energiaa tukevia investointeja.
5. Varataan määrärahaa tuulivoiman esteiden purkamiseen hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti.
6. Mitätöidään päästöoikeudet, jotka vapautuvat luovuttaessa kivihiilestä ennen vuotta 2025 hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti.
7. Aikaistetaan vuodella tukea ennenaikaiselle kivihiilestä luopumiselle.
Ilmastotoimet, jotka toteutettava 2023 mennessä
8. Luovutaan suometsien täydennys- ja kunnostusojitusten tuesta.
9. Tuetaan jatkuvaa kasvatusta suometsissä.
10. Kannustetaan metsänomistajia pidentämään hakkuukiertoa myöntämällä pidemmästä kierrosta korvaus.
11. Otetaan käyttöön maankäyttömuutosmaksu.
12. Makera-instrumentin uudistamisen yhteydessä investointitukien ehdot on uudistettava palvelemaan ympäristökriisin ratkaisemista.
13. YVA:an eli ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn hiilitaseen muutos mukaan.
14. EU:n seuraavalla CAP-kaudella on varmistettava kansallisen harkinnan puitteissa, että tuet ehdollistetaan hiiliviisaaseen maanviljelyyn, kuten turvemaiden kasvipeitteisyyteen.
15. Varmistetaan, että EU:n elpymisvälineen kautta jaettavat tuet ohjataan vihreisiin investointeihin ja reiluun siirtymään.
16. Jatketaan ja korotetaan sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamistukea. Tuetaan latausinfran ja biokaasun jakeluverkon laajennuksia hyödyntäen EU:n rahoituspotentiaalia.
17. Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä
18. Kiertotalousverokanta: Lasketaan pienkorjauspalveluiden arvolisäveroa.
19. Luodaan kunnille oma Ilmastorahasto.
20. Ilmastoehtojen sisällyttäminen suurten yritysten tukipaketteihin.
uutiskirje 
