– Vexi antoi minulle mahdollisuuden, hän antoi minun tehdä sellaisia levyjä ja tekstejä, jotka ovat minulle tärkeitä. Niistä tiedettiin, että ne ovat erikoisia eivätkä mitään myyntivaltteja, taiteilija Vesa-Matti Loiri muistelee tänään kuollutta Veikko ”Vexi” Salmea.
Salmi, 77, menehtyi nopeasti edenneeseen vaikeaan sairauteen helsinkiläisessä hoitokodissa. Yksi suomalaisen suursanoittajan tekstien tulkitsijoista oli Loiri. Salmi toimi myös tuottajana muun muassa ensimmäisellä, vuonna 1978 julkaistulla Eino Leino -levyllä. Se oli myös lähtölaukaus kahden kansantaiteilijan yhteistyölle.
– Kun Leino ykkönen tehtiin ja yksi tai kaksi laulua oli laulamatta, huomasin äänittäjä Martin Brushanen Kulosaaren-studiolle mennessä, että Brushane, säveltäjä Perttu Hietanen ja sovittaja Taisto Wesslin olivat allapäin. Meiltä oli yhtäkkiä rahoittaja lähtenyt alta pois. Meillä oli melkein valmis kakku.
Salmella oli tuolloin levy-yhtiö, jolle Loiri ja kumppanit tarjosivat melkein valmista levyä.
– Salmi otti sen vastaan, ja siitä alkoi meidän yhteistyömme. Yhteistyömme myös jatkui, olimme hyviä ystäviä ja tapasimme paljon, Loiri kertoo.
Huomionarvoinen poiminta Salmen ja Loirin yhteistyön hedelmistä on esimerkiksi Kassu Halosen säveltämä joululaulu Sydämeeni joulun teen, joka julkaistiin vuonna 1988 samannimisellä albumilla.
Tekstejä tuli jopa 20 viikossa
Yli 3 000 levytettyä laulua sanoittanut ja eräänlaisen elämäntyön pelkästään Irwin Goodmanina tunnetun Antti Hammarbergin kanssa tehnyt Salmi oli hyvin tuottelias. Loiri muistaa, että esimerkiksi vuonna 1989 julkaistua Unelmia-levyä tehdessä teksteistä piti karsia pois ”80 prosenttia”.
– Tekstejä alkoi tulla 20 viikossa. Sanoin hänelle, että paina vähän jarrua. Valittiin niistä levylle sitten vain hienoimmat tekstit. Sain tehdä juuri mitä halusin, Vexi ymmärsi. Vexi löysi jossain vaiheessa sellaisen hyvin henkisen tien näissä teksteissään. Valtavan hienoja tekstejä. En tiedä, missä ne loput ovat, joita ei levylle mahtunut. Toivottavasti ovat tallella, Loiri sanoo.
Salmi ja Loiri viettivät lopulta aikaa työn ulkopuolella harvoin lukuunottamatta muutamaa tiiviimpää jaksoa.
– Kyllä me aina silloin tällöin jouduimme toisiamme auttamaan vähän pulastakin. Kumpikin osasimme aina vähän irrotella, eikä se aina meillä helppoa ollut.
Työssä Vexi oli Loirin mukaan tiukka ja osasi pitää oman päänsä, mutta oli kuitenkin armollinen laulajan näkökulmasta.
– Hän oli minulle hyvin rakas ihminen. Suuri menetys, turhan aikaisin lähti. Mutta niinhän tässä on lähtenyt monta hienoa taiteilijaa. Hyvää matkaa vaan Vexille.
”Tarkkaili elämää ja eli maailmaa, mistä kirjoitti”
– Vexillä oli sellainen kyky, että kun hän lähti kirjoittamaan tekstiä, hän oli sisällä siinä maailmassa, mistä hän kirjoitti. Kyky oli niin voimakas, että kun se kirjoitti tekstiä, niin eihän sen tarvinnut korjata eikä käyttää kumia eikä mitään, Vexi Salmen pitkäaikainen työtoveri Kai Hyttinen kertoo.
Salmella oli Hyttisen mukaan kuivamustekynä ja ruutulehtiöpaperi, johon tekstiä vain alkoi tulla ja se oli moitteetonta heti ensi kirjoittamalta. Tekstien aiheet kumpusivat elämästä.
– Vexi tarkkaili elämää. Sillähän oli sellainen vaihe, että hän istui ihmisten kanssa ja puhui ja kuunteli kaikkia tarkasti. Hänellä oli laaja yleissivistys, ja hän pystyi heittäytymään ja kirjoittamaan kenelle vaan.
Salmi noudatti tiukkaa työetiikkaa
Ehkä tunnetuin Hyttisen säveltämä ja Salmen sanoittama kappale Kurki syntyi ilman, että siitä olisi tehty suurta numeroa. Vexi oli kirjoittanut tekstin ja lykkäsi sen paperilapulla Hyttiselle. Hyttinen laittoi lapun reppuun ja tarttui paperiin vasta myöhemmin ollessaan kesäkiertueella. Hän kirjoitti nuotit tekstiin kiertuehälinän keskellä ikään kuin ohimennen. Hyttisen mukaan teksti ikään kuin sävelsi itse itsensä.
– Se soi heti. Hyvän tekstin tunnusmerkki on, että kun sitä lukee, se lähtee heti soimaan, Hyttinen sanoo.
Sävellyksen onnistumisesta ei puhuttu Hyttisen muistaman mukaan juuri mitään jälkikäteen. Kappale oli purkissa. Salmi on itsekin luonnehtinut sanoitustyötään arkiseksi rutiiniksi.
Salmi noudatti oppi-isänsä, säveltäjä Toivo Kärjen työetiikkaa.
– Hän oli ehdottoman ankara itselleen muodon suhteen. Se oli Topi Kärjen perua, Kärki vaati, että ammattimiehen pitää osata ammattinsa, Hyttinen sanoo.
Hyttinen katsoo, että Salmen merkitys suomalaiselle pop-musiikille on valtava.
– Vexillähän on mittava hittilista. Jos ajattelee vaikka koko kansan lauluja, kuten Näin sydämeeni joulun teen, niin ei niitä ihan joka poika tee.
Irwin esiintyi jo armeijan iltalomilta Vexin klubilla
Hyttinen tutustui ensimmäisen kerran Salmeen lukioaikoinaan. Hän muistaa, että Salmi pyöritti synnyinkaupungissaan Hämeenlinnassa Spede-klubia, jossa esimerkiksi Irwin Goodmanina myöhemmin tunnettu Antti Hammarberg esiintyi armeijan vaatteissa iltalomilla ollessaan.
Ystävysten varsinainen ammatillinen yhteistyö käynnistyi vuoden 1966 syksyllä.
Jos Salmi oli lahjakas, niin oli hän Hyttisen mukaan myös kurinalainen ja tunnollinen työtoveri.
– Jotain siitä kertoo, että kun hänen perustamansa levy-yhtiö meni konkurssiin, niin Vexi itse teki töitä niin kauan, että koko konkurssipesän velat oli maksettu. Hän olisi voinut jättää ne maksamatta, mutta hän halusi ikään kuin hyvittää, että kun hän sen aloitti niin hän myös vastaa laskuista.
Työn ulkopuolella Vexi oli esimerkiksi intohimoinen taiteenkerääjä. Hän seurasi, mitä suomalaisessa taidemaalari- ja kuvanveistokentässä tapahtui, ja tiesi missä mennään.
Kun moni muu lopetti lapsuudesta alkaneen tulitikkurasioiden kansien keräilyn, Vexi jatkoi.
– Hän keräsi tulitikkulaatikkojen kansia, joita hänellä on aivan mittavat kokoelmat. Vexille oli hyvin helppo ajatella, että mitä tuo ulkomailta tuliaisiksi. Tyhjien tulitikkulaatikoiden kannet olivat ihan paras tuliainen.
uutiskirje 
