Kansalaiset ovat varautuneita verojen korotuksiin koronakriisin takia. 40 prosenttia on sitä mieltä, että veroja voi korottaa, jotta kriisin aiheuttama lasku valtiontaloudelle saadaan hoidettua. Lähes 70 prosenttia kansalaisista haluaisi ottaa progressiivisen verotuksen käyttöön myös pääomatulojen osalta.
Tulokset käyvät ilmi Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen laatimassa ja Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä, jossa haastateltiin 2 106 henkilöä 31.8.-3.9.2020.
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää valtioneuvoston budjettiriihen alla, mitä poliittisia ratkaisuja suomalaiset suosivat koronakevään jälkeen, ja mitä erityisesti työllisyyspolitiikalta odotetaan.
Kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että valtion velkaantumisen hillitsemiseksi ei tule ryhtyä erityisiin menoleikkauksiin.
Valtaosa vastaajista piti koronaa uhkaavana ongelmana, mutta katsoi, että sitä pitäisi hillitä jatkossa siten, että talous ja työllisyys eivät kärsi liikaa.
Myös yritystukia kannatetaan.
Työllistymisen este vaikeus löytää työtä
Työllisyyttä nostavista toimista eniten kannatusta saa toisen asteen opintojen maksuttomuus, josta hallitus antaakin esityksen eduskunnalle viimeistään lokakuussa.
Suosiota kyselyssä sai myös Ruotsin mallin mukainen osatyökykyisten työttömien työllistämisen tukemiseksi perustettava julkisesti hallinnoitu konserni ja paikallisen sopimisen lisääminen.
– Tulos kertoo pitkälti siitä, että työllistymisen esteenä nähdään usein vaikeus löytää sopivia työpaikkoja. Yllättävänä voi pitää 70 prosentin kannatusta niin sanotulle Ruotsin mallille, sanoo hankkeen johtaja, professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta.
Työajan lyhentämiselle tyrmäys
Myös paikallinen sopiminen ja ansiosidonnaisen tuen porrastaminen saivat kannatusta. Samaten nuorten koulutukseen haluttiin satsata.
Toisaalta työajan lyhentäminen tyrmättiin täysin, sillä vastaajista 77 prosenttia vastusti keinoa.
– Eri puolueiden kannattajien välillä on suurta hajontaa ja hallituspuolueiden erot näkyvät monissa vastauksissa. Kompromisseja on siis rakennettava, jotta hallitus pysyisi kasassa, kertoo hankkeen tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.
uutiskirje 
