Ensi vuoden budjetista neuvotellaan tänään viimein koko hallituksen voimin. Budjettiriihi alkoi jo maanantaina, mutta tähän mennessä neuvotteluita ovat käyneet ainoastaan hallituspuolueiden puheenjohtajat ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi eilen Säätytalolla, että hallituksen budjettineuvotteluissa on löydetty sopu isoissa asioissa ja hallitus kertoo keskiviikkona yksityiskohdista. Marinin mukaan käsittelyssä ovat olleet muun muassa kuntien taloudellinen tilanne, järjestöjen rahoitus, energiaverotukseen liittyvät kysymykset ja myös työllisyystoimet.
Vanhanen kertoi, että valtion ensi vuoden budjetti tulee olemaan noin 10,7 miljardia alijäämäinen. Hänen mukaansa ensi vuoden budjettiin on nyt ollut tarkoitus kirjata etukäteen kaikki koronaan liittyvät menot. Pelkästään koronatestauksesta tulee lähes 1,5 miljardin euron kulut. Vanhanen oli jo aiemmin ennakoinut, että valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen seitsemän miljardin euron alijäämä kasvaa.
Marin sanoi, että eri puolueilla on ollut jo maanantain ja tiistain aikana ryhmäkokouksia ja ministerit on pidetty valmistelutyössä mukana.
STT: Turpeesta sopu
Hallitus on STT:n tietojen mukaan löytänyt yhteisymmärryksen siitä, miten turpeen energiakäytön väheneminen varmistetaan. Tavoitteena on varmistaa, että energiakäyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä.
Varsinkin vihreät ja keskusta ovat olleet vastakkain energiaverotuksesta, mutta hallituspuolueiden puheenjohtajat kertoivat tiistai-iltana löytäneensä kokonaisuudesta sovun. Kokonaisuutta arvioidaan keskiviikkona, kun koko hallitus on koolla.
Lämmityspolttoaineille jo aiemmin sovittu 100 miljoonan euron veronkorotus jyvitetään odotetusti myös turpeelle. Alustavan neuvottelutuloksen mukaan turpeen verotus olisi lähes kaksinkertaistumassa.
Yksin veronkorotus ei olisi vihreiden mielestä varmistanut sitä, että tavoite energiakäytön puolittumisesta toteutuu. Sen takia käyttöön ollaan ottamassa niin sanottu lattiahintamekanismi, jolla Britanniassa on ajettu alas kivihiiltä. Mallista keskusteltiin jo hallitusneuvotteluissa, mutta tuolloin keskusta ei ajatukselle lämmennyt. Lattiahinnan etenemisestä kertoivat tiistaina myös muut viestimet.
Suunnitelmana on, että tiedemaailma arvioisi oikean tason lattiahinnalle. Lattiahintaa nostettaisiin, jos näyttää siltä, että päästöoikeuden hinnan kehitys ja veronkorotus eivät tuota toivottua lopputulosta.
Keskustankin esittämä huoli turvetuottajien taloudellisesta asemasta otetaan huomioon, sillä heidän tuekseen ohjataan rahaa EU:n reilun siirtymän rahastosta.
Teollisuuden sähkövero minimiin
Tiistai-iltana ei ollut vielä tietoa siitä, missä muodossa päästökauppakompensaatio olisi ehkä jatkumassa. Etukäteen oli pohdinnassa malleja, joilla kompensaatio sidottaisiin esimerkiksi energiatehokkuuteen tehtyihin investointeihin tai puhtaan sähkön käyttöön.
Teollisuuden sähköveron lasku kohti EU:n sallimaa minimitasoa olisi tapahtumassa heti ensi vuoden alusta.
Samalla hallitusohjelmassa on linjattu, että teollisuuden merkittävä verotuki, energiaveron palautusjärjestelmä, poistetaan. Vaikean taloustilanteen takia etenkin keskusta toivoi poistolle pidempää siirtymäaikaa, mikä näytti tiistaina myös toteutuvan.
Aktiivimalli jalostunut omaehtoisen työnhaun malliksi
STT:n haastattelemien lähteiden mukaan jo jonkin aikaa on ollut näkyvissä, että toimet 30 000 työllisen saamiseksi ovat löydettävissä.
Hallitus on toteuttamassa ensimmäisen erän työllisyystavoitteestaan ainakin kajoamalla eläkeputkeen sekä tukemalla työttömien työnhakua.
Viime vaalikaudella voimakasta arvostelua herättänyt aktiivimalli on jalostunut nyt niin sanotuksi omaehtoisen työnhaun malliksi tai joidenkin suussa pohjoismaiseksi ajattelumalliksi.
Työttömän työnhakua tuetaan aktiivisilla työvoimapalveluilla sen sijaan, että työpaikkojen hakemiseen painostettaisiin koventamalla karenssin uhkaa. STT:n tietojen mukaan hallitus olisi satsaamassa työllisyyspalveluihin yli 50 miljoonaa euroa, jotta TE-keskuksiin saataisiin riittävä määrä henkilökuntaa tapaamaan työttömäksi jääneitä riittävän ajoissa ja riittävän usein.
Työttömän velvoitteeksi tulisi hakea työtä yksilöllisen työllistymissuunnitelman mukaisesti 0–4 kertaa kuukaudessa. Mahdollisista laiminlyönneistä tulisi ensi vaiheessa huomautus ja myöhemmin porrastetusti karenssia, joka voisi olla enintään 45 päivän pituinen.
Eläkeputken heikentäminen on siirtymässä työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvoteltavaksi siten, että hallitus antaa niille todennäköisesti evästyksenä tavoitellun työllisyysvaikutuksen. Lopputulemana voi näin olla yhä pelkkä eläkeputken heikennys sen sijaan, että työttömäksi jääneen ikääntyneen tie eläkkeelle tukittaisiin kokonaan. Ratkaisuja pitäisi tulla vielä tämän vuoden aikana.
uutiskirje 