Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) julkaisi keskiviikkona uuden talousennusteensa. Sen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu kuluvana vuonna tasan viisi prosenttia. Talous supistui toisella neljänneksellä laitoksen aiemmin ennustamaa vähemmän, mutta kriisistä toipuminen on toivottua hitaampaa.
PT:n viesti talouspolitiikan päättäjille on, että toipumisjakson aikana toteutettu elvytys on julkisen talouden kannalta pitkällä tähtäimellä edullisempaa kuin se, että heikosta suhdannetilanteesta johtuvan tilapäisen työttömyyden annetaan muuttua pitkäaikaistyöttömyydeksi.
Vertailukohtaa Palkansaajien tutkimuslaitos hakee Suomen 1990-luvun lamasta, jonka seurauksena pitkäaikaistyöttömyys nousi ennennäkemättömän korkealle tasolle. Kun Suomessa oli vuonna 1990 vain 3 000 yli vuoden työttömänä ollutta henkilöä, vuonna 1995 heidän lukumääränsä oli 140 000.
Pitkät työttömyysjaksot edistivät syrjäytymistä, heikensivät työkykyä ja estivät näin työllistymistä vielä sittenkin, kun töitä olisi jälleen ollut tarjolla. Kohonnut työttömyysaste ilmeni puuttumaan jääneinä verotuloina ja kohonneina työttömyysturvamenoina, joiden takia julkisen sektorin muita menoja jouduttiin karsimaan.
Nyt Suomi saa 1990-luvun tilanteesta poiketen miltei nollakorkoista lainaa, ja siksi elvyttävä politiikka on Suomelle edullisempaa kuin se, että koronakriisin mukanaan tuoman työn kysynnän tilapäisen hiipumisen annettaisiin johtaa samanlaiseen pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun, laitos muistuttaa.
Riittävän elvytyksen lisäksi se esittää työllisyyspalvelujen saattamista samalle tasolle Ruotsin ja Tanskan kanssa.
Koronarokote vasta ensi vuonna
PT:n aiempaa pessimistisempi näkymä johtuu siitä, että koronaviruspandemia ja sen aiheuttamat taloudellisen toiminnan rajoitteet eivät ole päättyneet. Viime keväänä toivottua nopeaa toipumista ole vielä näköpiirissä.
Ennusteessa oletetaan, että koronavirusta vastaan kehitetty rokote otetaan käyttöön ensi vuonna. Siksi ennusteskenaariossa maailmantalous ja Suomen tärkeimpien vientimaiden taloudet kasvavat ensi vuonna vahvasti, vaikka kasvuvauhdeissa onkin huomattavia eroja maiden välillä.
Keväällä puhuttiin koronan vaikutuksesta talouteen V-käyränä. Nopeaa romahdusta seuraa yhtä nopea nousu. Nyt PT:n mukaan talouden nousu ei muistuta V-käyrää, vaan pikemminkin linnun siipeä, joka ulottuu ensi vuotta pidemmälle.
Vienti ja investoinnit supistuvat
Suomessa palveluvienti ja erityisesti matkailuvienti ovat supistuneet voimakkaasti. Koko vienti supistuu tänä vuonna 13,7 prosenttia. Laitos ennustaa, että ensi vuonna matkailun rajoitukset puretaan ja kauppakumppanien kasvua seuraten Suomen viennin kasvu yltää 13,2 prosenttiin, hidastuen vuonna 2022 4,2 prosenttiin.
Yksityiseen kulutukseen korona ei ole iskenyt yhtä kovaa. Sen ennustetaan laskevan tänä vuonna vain 3,2 prosenttia ja kasvavan ensi vuonna 2 prosenttia.
Investointeja korona supistaa tänä vuonna 4,5 prosenttia. Eniten supistuvat kone- ja laiteinvestoinnit. Ensi vuonna ne ovat kääntymässä kasvuun.
Kuluvan vuoden investointiennustetta PT on korjannut hieman ylöspäin kevään ennusteesta, koska rakentaminen jatkui alkuvuonna aiemmin arvioitua aktiivisempana. Loppuvuonna rakentaminen on kuitenkin vaimentumassa.
Uusissa työpaikoissa vaaditaan osaamista
Koronakriisin vaikutukset työllisyyteen ovat jääneet pienemmiksi kuin viime keväänä pelättiin. Työttömyysaste jää kuluvana vuonna, 8,3 prosenttiin ja työllisyysaste laskee 71,5 prosenttiin. Työllisyysasteen kohentuminen ja työttömyysasteen aleneminen on ennusteen mukaan kahtena seuraavana vuonna maltillista.
Koronakriisin erityisenä piirteenä PT pitää sitä, että uusien teknologioiden käyttöönotto yrityksissä todennäköisesti vauhdittuu. Se lisää tuottavuutta kansantalouden tasolla, mutta todennäköisesti muuttaa työn kysyntää suuntaan, joka näkyi jo ennen kriisiä työvoimapulana. Uusi teknologia lisää etenkin erityistä osaamista omaavien työntekijöiden tarvetta, kun teknologia luo kokonaan uusia palveluja. Samalla se osin korvaa vanhoja alhaiseen osaamiseen nojaavia työnkuvia.
Kilpailukyvystä nykytilanne ei kerro mitään
Koronakriisin vaikutuksia Suomen kustannuskilpailukykyyn PT ei pidä vielä mahdollisena arvioida. Kustannuskilpailukyvyn tavanomaiset mittarit, nimelliset ja reaaliset yksikkötyökustannukset, kehittyvät kriisin aikana erittäin poikkeuksellisesti, koska ne riippuvat työn tuottavuudesta ja koska työn keskimääräinen tuottavuus muuttuu dramaattisesti talouden toimialarakenteen tilapäisesti muuttuessa.
Siksi tällä hetkellä Suomen ja muiden maiden nimellisten tai reaalisten yksikkötyökustannusten keskinäinen vertailu ei kerro juuri mitään Suomen kilpailukyvystä, PT toteaa talousennusteessaan.
uutiskirje 
