SAK pitää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa keskeisenä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista sekä palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden parantamista.
JHL painottaa omassa lausunnossaan, että Sanna Marinin (sd.) hallituksen esittämä sote-uudistus vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin. Pitkään työn alla ollut uudistus halutaan saada rivakasti eteenpäin esitetyltä pohjalta.
– Hallituksen sote-uudistusta koskeva esitys mahdollistaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen sekä palveluiden paremman saatavuuden, mutta ei automaattisesti takaa sitä. Oleellista on, millaisiin ratkaisuihin ja käytäntöihin palvelutoiminnassa päädytään, sanoo SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring.
Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja ja tuoda palvelut yhdenvertaisesti kaikkien saataville.
Haring varoittaa, että sote-maakuntien mahdollisuus määritellä palvelustrategiansa sekä ohjata palvelutuotantoa alueellaan voi johtaa uusien erojen syntymiseen palveluiden saatavuudessa eri maakuntien välillä. Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi tarvitaan valtakunnallista ohjausta.
– On varmistettava, että paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarvitsevien henkilöiden ongelmia hoidetaan kokonaisvaltaisesti, mikä edellyttää hyvin toimivaa yhteistyötä palveluketjun eri toimijoiden välillä.
Tarve maakuntia suuremmilla harteille
SAK:n mielestä jatkossa voi olla tarve yhdistää nyt ehdotettuja alueita vielä suuremmiksi alueiksi. SAK pitää tärkeänä, että sote-maakunta tuottaa pääosin palvelunsa itse ja käyttää ostopalveluja vain sen verran, että palveluiden järjestämisvastuu ei vaarannu. Julkiset hallintotehtävät tulee rajata ostopalveluiden ulkopuolelle.
– On myös tärkeää, että vakinainen henkilöstö pääsääntöisesti tuottaa palvelut ja esimerkiksi vuokratyövoimaa käytetään vain täydentämään henkilöstön tarvetta.
SAK painottaa, että sote-henkilöstön asema on turvattava uudistuksessa. Tämä voidaan tehdä niin, että henkilöstön siirtyminen maakuntien palvelukseen katsotaan liikkeenluovutukseksi.
Kunnille jää viimeinen vastuu
Ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa, että kunnille jää viimeinen vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista.
– Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kuntien vastuulle. On olennaista, että maakunta, kunta ja kolmas sektori koordinoivat hyvinvointi- ja terveyspalvelut yhdessä. Silloin uudistuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat, sanoo Niemi-Laine.
JHL:n mielestä maakuntien pitää tuottaa palvelut mahdollisimman pitkälle omana työnä, kuten hallituskin on esittänyt. Yksityiset palvelut täydentävät julkisia palveluja. JHL kannattaakin lakiesitykseen kirjattua ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käytön tarkkaa sääntelyä.
– Myös sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluilla on ratkaiseva rooli palveluketjun toteutumisessa. Esimerkiksi sairaalasiivous vaatii osaamista, sanoo Niemi-Laine.
Niemi-Laineen mukaan tällaiset tehtävät on perusteltua pitää julkisen sektorin omana toimintana.
uutiskirje 
