Suomen kilpailukyvystä on viime aikoina kannettu huolta useissa puheenvuoroissa. Kun metsäjätti UPM ilmoitti aikeistaan lakkauttaa Kaipolan-paperitehtaansa Jämsässä, yhtiö nosti vahvasti esiin Suomen palkkakustannukset ja verorasitukset.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti, valtiotieteiden tohtori Patrizio Lainà on yllättynyt kustannuskilpailukyvyn korostamisesta koronakriisin oloissa. Lainàn mukaan ongelmana ei ole nyt kilpailukyky vaan kysyntä.
– Tämä on selvästi kysyntäkriisi: kysyntä on romahtanut, sen vuoksi vienti ei vedä ja talous sakkaa.
Suomen Pankki ennusti kesäkuussa Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkenevän. Arvio perustui osittain Euroopan komission ennusteeseen, josta kuitenkin puuttuivat Suomen keskeisimmät uudet joustoelementit: työeläkemaksun 2,6 prosentin alennus sekä lomautusten nopeuttaminen ja valtion osallistuminen lomautuspäivärahoihin.
Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tuoreessa työvoimakustannuksia koskevassa vertailussa Suomen kustannuskilpailukyvyssä näkyykin vastoin ennusteita huomattavaa parantumista.
– Työvoimakustannukset ovat nousseet meillä erityisen vähän työeläkemaksun alentamisen vuoksi. Toiseksi työpanos on alentunut samassa suhteessa palkan kanssa, kun on tehty lomautuksia. Monessa muussa maassa on tehty lyhennetyn työajan järjestelyjä, jolloin työaika on pienentynyt palkkoja enemmän, Lainà selvittää.
Eurostatin mukaan Suomen työvoimakustannukset kasvoivat tämän vuoden toisella neljänneksellä 1,7 prosenttia työtuntia kohden, kun koko euroalueella kasvua kertyi yli 4 prosenttia. Saksassa kasvua oli 1,3 %, ja Ruotsissa työvoimakustannukset alenivat 2,5 prosenttia.
Tilanne näyttää Lainàn mukaan kaikkiaan juuri päinvastaiselta kuin julkisessa keskustelussa etenkin elinkeinoelämän edustajat antavat ymmärtää:
– Suomen kustannuskilpailukyky paranee nopeammin kuin kertaakaan lähihistoriassa.
Paikallinen sopiminen
ei edistä työllisyyttä
UPM:n pääjohtaja Jussi Pesonen, jonka omat tulot olivat viime vuonna yli seitsemän miljoonaa euroa, paheksui Kaipola-päätöksen yhteydessä ammattiyhdistysliikkeen ajamia palkankorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa. Pesosen mukaan suomalaisen työntekijän ”tulotaso on jo nyt 30 prosenttia korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa”.
”Suomen kustannuskilpailukyky paranee nopeammin kuin kertaakaan lähihistoriassa.”
UPM on kertonut tietojen perustuvan muun muassa yhtiön omiin palkkatilastoihin Suomen- ja Saksan-tehtailtaan. Lainàn mukaan julkisista lähteistä tällaisia tietoja ei löydy. Vaikka ne pitäisivät paikkansa tietyn tuotteen tai tehtaiden osalta, kokonaiskuva on päinvastainen: teollisuudessa työntekijöiden vuosityöaika on Suomessa hieman pidempi kuin Saksassa ja palkkataso hieman matalampi.
Oikeisto ja elinkeinoelämä korostavat myös työmarkkinoiden ”jäykkyyksien” poistamista. Kauppakamareiden kyselyssä jäsenyrityksilleen yli 75 prosenttia vastaajista piti paikallisen sopimisen lisäämisen laajentamista kaikkiin yrityksiin jopa tehokkaimpana toimena työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tutkimustieto ei tällaista näkemystä tue, päinvastoin.
– Paikallista sopimista on tutkittu vaikka kuinka paljon, mutta ei ole saatu näyttöä, että sillä olisi myönteistä vaikutusta työllisyyteen. OECD:n vertailussa erilaisista työmarkkinajärjestelmistä tuloksena oli päinvastoin, että työllisyyden kannalta olennaisinta on työmarkkinoiden koordinaatio, Lainà toteaa.
Hallitus päätti budjettiriihessä edistää paikallisen sopimisen lisäämistä työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.
– Se on tervetullutta, mutta elinkeinoelämä on ajanut koko työehtosopimus- ja luottamusmiesjärjestelmän ohittamista. Se johtaisi helposti palkkojen ja työehtojen alentamiseen varsinkin niillä, jotka ovat heikossa asemassa työmarkkinoilla jo ennestään, Lainà vertaa.
Jalostusaste
saatava nousuun
Julkisuudessa syntyy monesti sellainen kuva kuin kustannuskilpailukyky riippuisi nimenomaan työntekijöiden palkoista ja työehdoista. Esimerkiksi paperiteollisuudessa työvoimakustannusten osuus on kuitenkin alle 10 prosenttia kokonaiskustannuksista.
– Vaikka palkoissa olisi eroa suuntaan tai toiseen, sillä ei ole kokonaiskustannuksiin suurta vaikutusta. Tarkastelua viedään erikoiseen suuntaan, jos keskitytään alle 10 prosenttiin kustannuksista ja unohdetaan yli 90 prosenttia, Lainà huomauttaa.
Muista kustannuksista energian osuus on huomattava. Hallituksen budjettiriihessä tekemä päätös sähköveron alentamisesta EU:n minimitasolle tulee pienentämään energiakustannuksia.
Hälyttävänä Lainà pitää sitä, että erityisesti metsäteollisuudessa tuotannon jalostusaste on laskenut.
– Oikea suunta olisi investoida ja pyrkiä kehittämään korkeamman jalostusasteen tuotteita. Siinä suhteessa kustannuskilpailukyky on liiankin hyvä, että pystymme kilpailemaan bulkkitavarassa paremmin kuin laatutavarassa. Kun voittoja voidaan tehdä vain kustannuksia alentamalla, tämä voi haitata investoimista uusiin tuotteisiin ja laadun kehittämiseen.
Osaamiseen ja palveluihin
panostettava
Pelkän kustannuskilpailukyvyn sijasta tulisikin Patrizio Lainàn mukaan puhua reaalisesta kilpailukyvystä, jossa huomioidaan muutkin tekijät kuin hinta. Siinä Suomella onkin parantamista.
– Esimerkiksi koulutuksesta ja osaamisesta on karsittu viime hallituskaudella, mikä on heikentänyt kilpailukykyämme pitkässä juoksussa.
Nykyhallituksen linja on toinen.
– Nyt tehdään panostuksia koulutukseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan ja julkisiin palveluihin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen panostuksilla saadaan parannettua kilpailukykyä ja houkuteltua osaajia Suomeen, Lainà toteaa.
Reaaliseen kilpailukykyyn vaikuttaa keskeisesti myös infrastruktuuri. Merkitystä on myös vaikkapa mahdollisuudella nauttia luonnosta ja sillä, ettei työelämä ole liian kuormittavaa.
Lainàn mukaan EU-tasolla tarvittaisiin yhteisiä ratkaisuja, jotta kilpajuoksu kohti pohjaa palkoissa ja veroissa voitaisiin pysäyttää. Esimerkiksi minimitaso yritysverotukselle olisi kaikkien maiden etu.
EU:n elvytyspaketista Suomeen palautuvan osuuden STTK käyttäisi reaalisen kilpailukyvyn parantamiseen, kuten koulutukseen, infrastruktuuriin ja energiasiirtymään.
uutiskirje 