KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Keskustelu kilpailukyvystä johtaa harhaan

– Oikea suunta olisi investoida ja pyrkiä kehittämään korkeamman jalostusasteen tuotteita, sanoo Patrizio Lainà.

– Oikea suunta olisi investoida ja pyrkiä kehittämään korkeamman jalostusasteen tuotteita, sanoo Patrizio Lainà. Kuva: Jarno Mela

Suomen talouden ongelmat ovat muualla kuin kilpailukyvyssä. Palkkakustannusten alentamisen sijasta tarvitaan panostuksia osaamiseen ja laatuun, linjaa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Elias Krohn
4.10.2020 8.00

Suomen kilpailukyvystä on viime aikoina kannettu huolta useissa puheenvuoroissa. Kun metsäjätti UPM ilmoitti aikeistaan lakkauttaa Kaipolan-paperitehtaansa Jämsässä, yhtiö nosti vahvasti esiin Suomen palkkakustannukset ja verorasitukset.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti, valtiotieteiden tohtori Patrizio Lainà on yllättynyt kustannuskilpailukyvyn korostamisesta koronakriisin oloissa. Lainàn mukaan ongelmana ei ole nyt kilpailukyky vaan kysyntä.

– Tämä on selvästi kysyntäkriisi: kysyntä on romahtanut, sen vuoksi vienti ei vedä ja talous sakkaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Suomen Pankki ennusti kesäkuussa Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkenevän. Arvio perustui osittain Euroopan komission ennusteeseen, josta kuitenkin puuttuivat Suomen keskeisimmät uudet joustoelementit: työeläkemaksun 2,6 prosentin alennus sekä lomautusten nopeuttaminen ja valtion osallistuminen lomautuspäivärahoihin.

Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tuoreessa työvoimakustannuksia koskevassa vertailussa Suomen kustannuskilpailukyvyssä näkyykin vastoin ennusteita huomattavaa parantumista.

– Työvoimakustannukset ovat nousseet meillä erityisen vähän työeläkemaksun alentamisen vuoksi. Toiseksi työpanos on alentunut samassa suhteessa palkan kanssa, kun on tehty lomautuksia. Monessa muussa maassa on tehty lyhennetyn työajan järjestelyjä, jolloin työaika on pienentynyt palkkoja enemmän, Lainà selvittää.

Eurostatin mukaan Suomen työvoimakustannukset kasvoivat tämän vuoden toisella neljänneksellä 1,7 prosenttia työtuntia kohden, kun koko euroalueella kasvua kertyi yli 4 prosenttia. Saksassa kasvua oli 1,3 %, ja Ruotsissa työvoimakustannukset alenivat 2,5 prosenttia.

Tilanne näyttää Lainàn mukaan kaikkiaan juuri päinvastaiselta kuin julkisessa keskustelussa etenkin elinkeinoelämän edustajat antavat ymmärtää:

– Suomen kustannuskilpailukyky paranee nopeammin kuin kertaakaan lähihistoriassa.

Paikallinen sopiminen
ei edistä työllisyyttä

UPM:n pääjohtaja Jussi Pesonen, jonka omat tulot olivat viime vuonna yli seitsemän miljoonaa euroa, paheksui Kaipola-päätöksen yhteydessä ammattiyhdistysliikkeen ajamia palkankorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa. Pesosen mukaan suomalaisen työntekijän ”tulotaso on jo nyt 30 prosenttia korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa”.

”Suomen kustannuskilpailukyky paranee nopeammin kuin kertaakaan lähihistoriassa.”

UPM on kertonut tietojen perustuvan muun muassa yhtiön omiin palkkatilastoihin Suomen- ja Saksan-tehtailtaan. Lainàn mukaan julkisista lähteistä tällaisia tietoja ei löydy. Vaikka ne pitäisivät paikkansa tietyn tuotteen tai tehtaiden osalta, kokonaiskuva on päinvastainen: teollisuudessa työntekijöiden vuosityöaika on Suomessa hieman pidempi kuin Saksassa ja palkkataso hieman matalampi.

Oikeisto ja elinkeinoelämä korostavat myös työmarkkinoiden ”jäykkyyksien” poistamista. Kauppakamareiden kyselyssä jäsenyrityksilleen yli 75 prosenttia vastaajista piti paikallisen sopimisen lisäämisen laajentamista kaikkiin yrityksiin jopa tehokkaimpana toimena työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tutkimustieto ei tällaista näkemystä tue, päinvastoin.

– Paikallista sopimista on tutkittu vaikka kuinka paljon, mutta ei ole saatu näyttöä, että sillä olisi myönteistä vaikutusta työllisyyteen. OECD:n vertailussa erilaisista työmarkkinajärjestelmistä tuloksena oli päinvastoin, että työllisyyden kannalta olennaisinta on työmarkkinoiden koordinaatio, Lainà toteaa.

Hallitus päätti budjettiriihessä edistää paikallisen sopimisen lisäämistä työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.

– Se on tervetullutta, mutta elinkeinoelämä on ajanut koko työehtosopimus- ja luottamusmiesjärjestelmän ohittamista. Se johtaisi helposti palkkojen ja työehtojen alentamiseen varsinkin niillä, jotka ovat heikossa asemassa työmarkkinoilla jo ennestään, Lainà vertaa.

Jalostusaste
saatava nousuun

Julkisuudessa syntyy monesti sellainen kuva kuin kustannuskilpailukyky riippuisi nimenomaan työntekijöiden palkoista ja työehdoista. Esimerkiksi paperiteollisuudessa työvoimakustannusten osuus on kuitenkin alle 10 prosenttia kokonaiskustannuksista.

– Vaikka palkoissa olisi eroa suuntaan tai toiseen, sillä ei ole kokonaiskustannuksiin suurta vaikutusta. Tarkastelua viedään erikoiseen suuntaan, jos keskitytään alle 10 prosenttiin kustannuksista ja unohdetaan yli 90 prosenttia, Lainà huomauttaa.

Muista kustannuksista energian osuus on huomattava. Hallituksen budjettiriihessä tekemä päätös sähköveron alentamisesta EU:n minimitasolle tulee pienentämään energiakustannuksia.

Hälyttävänä Lainà pitää sitä, että erityisesti metsäteollisuudessa tuotannon jalostusaste on laskenut.

– Oikea suunta olisi investoida ja pyrkiä kehittämään korkeamman jalostusasteen tuotteita. Siinä suhteessa kustannuskilpailukyky on liiankin hyvä, että pystymme kilpailemaan bulkkitavarassa paremmin kuin laatutavarassa. Kun voittoja voidaan tehdä vain kustannuksia alentamalla, tämä voi haitata investoimista uusiin tuotteisiin ja laadun kehittämiseen.

Osaamiseen ja palveluihin
panostettava

Pelkän kustannuskilpailukyvyn sijasta tulisikin Patrizio Lainàn mukaan puhua reaalisesta kilpailukyvystä, jossa huomioidaan muutkin tekijät kuin hinta. Siinä Suomella onkin parantamista.

– Esimerkiksi koulutuksesta ja osaamisesta on karsittu viime hallituskaudella, mikä on heikentänyt kilpailukykyämme pitkässä juoksussa.

Nykyhallituksen linja on toinen.

– Nyt tehdään panostuksia koulutukseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan ja julkisiin palveluihin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen panostuksilla saadaan parannettua kilpailukykyä ja houkuteltua osaajia Suomeen, Lainà toteaa.

Reaaliseen kilpailukykyyn vaikuttaa keskeisesti myös infrastruktuuri. Merkitystä on myös vaikkapa mahdollisuudella nauttia luonnosta ja sillä, ettei työelämä ole liian kuormittavaa.

Lainàn mukaan EU-tasolla tarvittaisiin yhteisiä ratkaisuja, jotta kilpajuoksu kohti pohjaa palkoissa ja veroissa voitaisiin pysäyttää. Esimerkiksi minimitaso yritysverotukselle olisi kaikkien maiden etu.

EU:n elvytyspaketista Suomeen palautuvan osuuden STTK käyttäisi reaalisen kilpailukyvyn parantamiseen, kuten koulutukseen, infrastruktuuriin ja energiasiirtymään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään