Pohjoismaiden taloudet ovat tähän asti selvinneet muita Euroopan maita pienemmin vaurioin koronakriisistä, arvioi Danske Bank.
Dansken pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan taustalla ovat sekä rakenteelliset tekijät että muita maita kevyemmät rajoitukset.
– Uskomme tämän suurelta osin johtuvan siitä, että Pohjoismaissa sulkutoimenpiteet ovat olleet vähäisempiä ja lyhytkestoisempia. Lisäksi etätyön ulkopuolelle jäävän työvoiman pääsyä työpaikoille, kuten tehtaisiin tai rakennustyömaille, ei juurikaan ole rajoitettu, Kuoppamäki toteaa tiedotteessa.
Elpymistä selittää sekin, että kriisistä pahasti kärsineet toimialat, kuten hotelli- ja ravintola-ala, ovat Pohjoismaissa suhteellisesti pienempiä kuin muualla Euroopassa.
– Jos katsotaan bruttokansantuotteen kehitystä vuoden 2019 jälkipuoliskon ja vuoden 2020 alkupuoliskon välillä, niin Suomen osalta pudotusta on yhdessä Ruotsin kanssa tapahtunut Pohjoismaista vähiten. Kun verrataan esimerkiksi joihinkin eteläisen Euroopan maihin, on taloutemme reilusti paremmissa kantimissa, Kuoppamäki sanoo.
Pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet
Vaikka pandemian seuraukset ovat olleet raskaat yrityksille ja työntekijöille, ovat kevään pahimmat uhkakuvat jääneet toteutumatta. Jatkossa Pohjoismaiden talouden nousutahti hidastuu, sillä uutta avattavaa ei enää juuri ole ja nousevat tartuntaluvut johtavat paikallisiin rajoituksiin.
Danskessa ennakoidaan, että vaikutukset vientiin näkyvät myöhemmin.
– Tämä pätee erityisesti Suomeen, jossa aikaisemmat suuret tilaukset ovat pitäneet pyörät pyörimässä, mutta uusia tilauksia on tullut aiempaa vähemmän, Kuoppamäki huomauttaa.
Tanskaan Danske ennustaa tällä vuodelle 3,5 prosentin alamäkeä ja ensi vuoteen 3 prosentin kasvua. Ruotsiin luvassa on 3,3 prosentin takapakki tänä vuonna ja ensi vuonna 3,8 prosentin elpyminen. Norja selviytyy tänä vuonna kahden prosentin laskulla, ja ensi vuodeksi luvassa on 3,7 prosentin kasvu. Suomen kohdalla Dansken luvut ovat -4,5 tänä vuonna ja 2 prosenttia nousua ensi vuodelle.
uutiskirje 
