KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Brexit-saagan päätepiste häämöttää – ”Vaakakupissa ovat katkeamaton kauppa EU:n kanssa ja toisaalta Johnsonin hallituksen strategia syrjäseutujen teollisuuden tukemiseen”

Britannian pääministerin Boris Johnsonin suosio on sulanut huonosti hoidettuun koronakriisiin.

Britannian pääministerin Boris Johnsonin suosio on sulanut huonosti hoidettuun koronakriisiin. Kuva: Lehtikuva/Tolga Akmen

Kovin kiista EU:n ja Britannian välillä liittyy valtiontukiin, sanoo EU-tutkija Timo Miettinen.

Jussi Virkkunen
20.10.2020 7.00

Britannian reilu neljä vuotta sitten tekemä päätös irtautua EU:sta konkretisoituu lopullisesti vuodenvaihteessa. Silloin päättyy siirtymäaika, ja Britannia on EU-instituutioiden ja yhteismarkkinoiden ulkopuolella riippumatta siitä, päästäänkö EU:n ja Britannian neuvotteluissa sopuun. Britannian pääministeri Boris Johnson on sanonut, että maan yritysten tulee olla valmiita eroon ilman kauppasopimusta.

Aikaa on vähän, sillä mahdollinen kauppasopimus pitää vielä ratifioida jokaisessa jäsenmaassa. Ensimmäinen takaraja täyttyi jo. Johnson oli aiemmin sanonut, että sopimuksen tulee olla valmis lokakuun puoliväliin mennessä.

Näin ei kuitenkaan ole, vaan neuvotteluita ollaan vielä jatkamassa. KU käy tässä jutussa läpi tilannetta yhdessä EU-tutkija Timo Miettisen kanssa. Miettinen on työnsä puolesta seurannut tarkkaan eroprosessia.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Konservatiivipoliitikoilla on halu esittää kovaa, periaatteellista linjaa sisäpoliittisista syistä.”

Onko Britannia ajautumassa vahingossa sopimuksetonta eroa kohti?

Miettisen mukaan on olennaista ymmärtää, että sopimus tai sopimukseton ero ei ole Britannialle päämäärä sinänsä. Maa tavoittelee muita asioita.

– Ennen kaikkea se tavoittelee mahdollisimman suurta vapautta oman sääntely-ympäristön muokkaamiseen ja mahdollisimman vahvaa päätösvaltaa omiin asioihin, esimerkiksi tulevan teollisuuspolitiikan kehittämiseen, Miettinen sanoo.

EU:n vaatimukset ovat Britannialle yksinkertaisesti liikaa. Tämän vuoksi maan hallitus pohtii tällä hetkellä, mitä mahdollinen sopimus tarkoittaisi.

– Onko se tarpeeksi hyvä sitä vasten, että Britannia joutuisi kuitenkin rajoittamaan hyvin merkittävällä tavalla liikkumavaraansa esimerkiksi valtiotukiin liittyvissä kysymyksissä.

– Toisaalta vaakakupissa ovat katkeamaton kauppa EU:n kanssa ja toisaalta Johnsonin hallituksen strategia syrjäseutujen teollisuuden tukemiseen.

Johnson voitti viime vuoden joulukuussa pidetyt parlamenttivaalit murskaavasti. Konservatiivit voittivat vaaleissa monia työväenpuolue labourin vahvoja alueita. Nämä ovat pitkälti vanhoja teollisuuspaikkakuntia, jotka ovat jääneet häviäjiksi yhteiskunnan muutoksessa.

– Nämä alueet ovat olleet merkittäviä EU-tukien saajia. Kun EU-rakennerahastojen kautta kanavoituvat tuet poistuvat, taloudellinen isku näille alueille tulee olemaan vieläkin suurempi. Valtiontukiohjelma liittyy keskeisesti EU-eron ja siitä koituvien taloudellisten menetysten kompensointiin, Miettinen tiivistää.

Onko Johnsonin heikentynyt asema näkynyt neuvotteluissa?

Boris Johnsonin suosio on heikentynyt nopeasti huonosti hoidetun koronapandemian vuoksi. Maassa on kuollut koronaan paljon ihmisiä, minkä lisäksi talous on sukeltanut. Heikentynyt suosio ei Miettisen mukaan ole tuonut paineita neuvotteluihin kahdesta syystä.

– Ensimmäinen ilmiselvä syy on, että nämä eivät ole enää hallinneet poliittista julkisuutta yhtä paljon kuin viime vuoden puolella. Korona on kuitenkin ykkösuutinen, ja koronaan liittyvät rajoitukset ovat kaikista vahvimmin poliittisen kamppailun kohteena myös Britanniassa.

Toinen syy on se, että nyt neuvottelut eivät henkilöidy yhtä voimakkaasti Johnsoniin kuin viime vuonna käydyt eroneuvottelut.

– Hallituksen sisältä Michael Gove ja pääneuvottelija David Frost ovat ottaneet paljon poliittista julkisuutta, Miettinen huomauttaa.

Ja vaikka brexit jakaa edelleen voimakkaasti myös konservatiiveja, ei puolueen linja ole kauheasti säröillyt.

– Muut asiat ovat enemmän jakaneet konservatiiveja, kuten Johnsonin erityisavustaja Dominic Cummingsin rooli koronakriisissä, Miettinen tiivistää.

Cummings oli avainroolissa Britannian EU-eroa ajavassa liikkeessä. Hänellä ei ole taustaa konservatiivipuolueessa, minkä vuoksi hänen rooliaan hallinnossa on myös kyseenalaistettu.

Miten EU on onnistunut pysymään yhtenäisenä?

Tässäkin on Miettisen mukaan kaksi näkökulmaa. Ensiksikin jäsenmaat ymmärsivät, ettei yhteisestä linjasta irtautumisella ole voitettavaa.

– Kaikki näkivät, että jos jokainen lähtee hakemaan jotain erityisintressiä, näitä neuvotteluja ei pystytä käymään läpi.

Toiseksi Miettinen nostaa esiin sen, että nyt neuvotteluja on käyty EU:n puolelta hyvin komissiovetoisesti. Se puolestaan tarkoittaa, että Britannialla on ollut vastassaan neuvottelukone, kuten Miettinen EU-komissiota kuvailee.

– EU-maat yleisesti luottavat komission kykyyn hoitaa näitä sopimuksia. Tämä on myös auttanut EU-puolta näyttämään yhtenäisempänä. Samalla tietysti vähän periaatteellisempana, koska komission lähestymistapa näihin neuvotteluihin on aika kirurginen, tarkka ja hyvin periaatteellinen.

Mitkä ovat vaikeimpia kysymyksiä?

Miettinen nostaa vaikeimmaksi asiaksi jo aiemmin mainitut valtiontuet ja niihin liittyvät kysymykset. Britannia haluaa luonnollisesti mahdollisimman suuren vapauden jakaa tukia, mutta EU joutuu tekemään melkoista tasapainoilua.

EU:n pääneuvottelija brexit-neuvotteluissa on ranskalainen Michel Barnier, jolla on takanaan pitkä ura EU-koneistossa.

EU:n pääneuvottelija brexit-neuvotteluissa on ranskalainen Michel Barnier, jolla on takanaan pitkä ura EU-koneistossa. Kuva: Lehtikuva/Kenzo Tribouillard

– EU tietysti haluaa tiiviit suhteet Britannian kanssa, mutta toisaalta se haluaa, että Britannia ei käytä epäreilulla tavalla hyväkseen uutta liikkumavaraa, joka sille tulee, kun maa irtautuu EU-sääntelystä.

Miettinen huomauttaa, että kansainvälisessä kauppapolitiikassa juuri valtiontukiin liittyvät asiat ovat pitkään olleet isoja kysymyksiä. Maailman kauppajärjestö WTO:ta on Miettisen mukaan kritisoitu siitä, että se on ollut melko heikko valvomaan valtiontukiin liittyviä säännöksiä. Tästä on hyötynyt muun muassa Kiina, joka on tukenut omaa terästeollisuuttaan samalla kun tuotteita on myyty halvalla Euroopan markkinoille.

– Euroopassa on yhä voimistuvampaa kritiikkiä tämän tyyppistä toimintatapaa kohtaan, mikä varmasti osittain selittää tätä EU:n piirissä tapahtuvaa ajattelua.

Julkisuudessa paljon esillä ollut kalastuskysymys on puolestaan enemmän symbolinen. Britanniassa koko brexit-äänestys kulminoitui osittain maan kalastajiin, vaikka heidän osuutensa maan taloudessa on hyvin pieni.

– Siihen liittyy ajatus alueellisesta suvereniteetista eri tavalla kuin johonkin hyödykevaihtoon. Se lisää kysymyksen tärkeyttä.

EU:n puolelta omat mutkansa matkaan kalastuksen osalta tuo se, että siinä yksittäisillä jäsenmailla on selvästi omia intressejään. Esimerkiksi Ranska esiintyi pitkään hyvin tiukkana omien kalastajiensa puolustajana.

– Nyt näytti jopa siltä, että kalastuskysymyksessä Ranska oli todennut, että he pystyvät joustamaan alkuperäisesti neuvottelukannastaan, Miettinen sanoo.

Mitä nyt tapahtuu, saadaanko taas loppuhetkillä sopimus kasaan?

Selvää on, että neuvottelut jatkuvat. Britannian hallituksen ja konservatiivipoliitikoiden kovia puheita Miettinen pitää enemmän kotikentälle suunnattuina.

– Konservatiivipoliitikoilla on halu esittää kovaa, periaatteellista linjaa sisäpoliittisista syistä. He näkevät, että siinä on vielä jotain voitettavaa.

Vaikka Britannia ja EU pääsisivät nyt sopuun, riittää osapuolilla tulevaisuudessakin neuvoteltavaa.

– Jos sopimus saadaan aikaan, se on luultavasti alaltaan aika kapea ja luultavasti palvelukauppaan tulee merkittäviä esteitä. Varmasti tuleva suhde ei ratkea tähän kauppaneuvotteluun.

Britannian kansainvälinen maine on myös saanut kolauksia, pitkälti Johnsonin hallituksen toimien vuoksi. Johnsonin hallitus nimittäin ajaa läpi lakia, jolla Britannia rikkoo kansainvälistä oikeutta. Tämän hallitus on myös myöntänyt. Lakihanketta ovat sanoneet vastustavansa kaikki elossa olevat entiset pääministerit (John Major, Tony Blair, Gordon Brown, David Cameron ja Theresa May), niin konservatiivit kuin työväenpuolue labourinkin.

– Nythän sisämarkkinalainsäädäntö on herättänyt EU:ssa huolta siitä, pitääkö Britannia kansainvälisoikeudellisesta velvoitteistaan kiinni. Vai lähteekö se edustamaan hyvin erityyppistä ajattelu- ja toimintatapaa, mihin on yleensä totuttu. Britannia on perinteisesti ollut kansainvälisten oikeudellisten järjestelmien tukija, Miettinen kuvailee.

Mitä sopimukseton ero tarkottaisi?

Yksinkertaistettuna sitä, että Britannian ja EU:n määräytyisivät WTO:n sääntöjen perusteella. Samalla brittituotteiden pääsy EU-sisämarkkinoille vaikeutuisi merkittävästi.

 Britannian yritysjohtajat varoittivat The Guardian -lehden mukaan viime viikolla, että yritykset eivät ole valmiita sopimuksettomaan eroon.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD on laskenut, että sopimukseton ero hidastaisi merkittävällä tavalla Britannian toipumista koronakriisistä.

Toisaalta sopimukseton ero antaisi Britannialle täyden vapauden määritellä omaa toimintaympäristöään. Ja sopimuksettoman eron kannattajia on Britanniassa paljon.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään