Valtioneuvosto hyväksyi tänään ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Sen mukaan Suomen tavoitteita ovat ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön edistäminen, monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen, globaalin vastuun kantaminen ja rauhan rakentaminen.
Ulkoministeri Pekka Haavisto pitää tärkeänä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla vahvistetaan Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia tilanteessa, jossa toimintaympäristömme on voimakkaassa muutoksessa.
– Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat vaativat yhteistä vastuunkantoa. Yhteistyö sääntöpohjaisessa kansainvälisessä järjestelmässä on kuitenkin vaikeutunut, mikä on osittain seurausta suurvaltojen kilpailuksi kärjistyneestä toiminnasta.
Tärkeä tavoite Haaviston mukaan on, että kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä estetään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.
– Tuotamme turvallisuutta ja osallistumme kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskuntien kehittämiseksi. Tavoitteenamme on vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi maailma.
Yhteistyö Naton kanssa syventynyt
Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi nostaa selonteosta hänen mielestään kaksi sen tärkeintä lausetta:
”Estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin” ja ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin mitään muuta valtiota vastaan.”
– Sotilaallinen varustautuminen on kiihtynyt Suomen lähialueilla. Painopiste on siirtynyt entistä enemmän myös arktiselle alueelle. Myös kansainvälisten sotaharjoitusten luonnetta on arvioitava entistä tarkemmin, jotta Suomi ei ole mukana sellaisessa toiminnassa, joka lisäisi jännitteitä lähialueilla. Siksi rajanvedon Naton 5. artiklan mukaisiin harjoituksiin pitää olla selvä, Mustajärvi sanoo.
Selonteossa todetaan, että ”Suomen ja Naton yhteistyötä on syvennetty”. Naton 5 artiklan harjoituksiin Suomi osallistuu ainoastaan kumppanimaan roolissa.
”Suomi käyttää Naton tarjoamia kumppanuustyökaluja ja yhteistyöohjelmia tehokkaasti oman puolustuskykynsä vahvistamiseen ja tekee laaja-alaista, käytännönläheistä ja molempia osapuolia hyödyttävää kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa.”
Suomella on mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.
”Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden.”
Tasapainoisempi kuin edellinen selonteko
Mustajärven mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana tulee jatkossakin olla sotilaallinen liittoutumattomuus, uskottava kansallinen puolustus ja sovittelijan rooli kansainvälisissä kiistoissa.
– Myös selonteossa painotetaan rauhantyön tärkeyttä, hän muistuttaa.
Hän pitää uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristön kuvausta tasapainoisempana kuin edellisen. Myös erimuotoiset turvallisuusuhat tulevat paremmin esille.
– Selonteossa muotoillaan kattavammin, että maailman, Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristöön vaikuttavat Venäjän lisäksi Yhdysvallat, Nato ja myös Kiina.
Hallitus arvioi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan on kuitenkin varauduttava.
Venäjästä selonteossa todetaan, että se on heikentänyt lähialueidemme ja Euroopan turvallisuutta liittämällä Krimin laittomasti itseensä sekä ylläpitämällä aloittamaansa konfliktia Itä-Ukrainassa.
Maan kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön on madaltunut, mikä hallituksen mukaan näkyy Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa.
Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa, hallitus arvioi.