Tietoturvayhtiö F-Securen tietoturvajohtaja Erka Koivunen olisi valmis sääntelemään kryptovaluuttoja nykyistä tiukemmin, jotta Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron tyyppistä rikollisuutta saataisiin kitkettyä.
– Kryptovaluutoille on huomattavan vähän järkevää, yhteiskuntaa rakentavaa käyttöä, jos ne säilyvät tällaisina huonosti identiteetteihin liitettävinä, joista ei veroja makseta tai rikollisseuraamuksia synny, Koivunen sanoo.
Kryptovaluuttajärjestelmien valvomattomuus mahdollistaa Koivusen mukaan kiristämisen, jota Vastaamon tapauksessakin tietomurron tekijä on harjoittanut.
Koivunen uskoo kiristäjän varovan liikkeitään
F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen pyysi keskiviikkona Twitterissä Vastaamo-kiristäjälle lunnaita maksaneita ihmisiä ottamaan häneen yhteyttä. Hyppönen kertoi perjantaina, että hänen tiedossaan on 14 ihmistä, jotka ovat maksaneet vaaditun summan.
Lisäksi 40 ihmistä oli yrittänyt maksaa, mutta maksu ei ollut onnistunut. Hyppösen mukaan ison osan lunnasmaksuista oli pysäyttänyt Bittiraha-palvelu, jota kiristäjä ohjeisti uhreja käyttämään.
Koivunen ymmärtää, että lunnaita maksaneet eivät välttämättä siitä muille halua kertoa.
– Jos lunnaita on maksanut, toivon, että kuitenkin poliisille on siitä rikosilmoitus tehty.
Koivunen ei usko, että kiristäjä enää tässä vaiheessa ilmoittaa itsestään.
– Kuvittelisin, että hän on erittäin peloissaan ja varoo tekemästä enää mitään peliliikettä tämän kanssa. Kaikesta päätellen vaikutti, että hän on tottunut organisaatioita kiristämään. Sellainen rutiini hänellä siihen oli. Hän jatkaa nyt luultavasti tällaista rikollista rahantekoa, Koivunen arvelee.
Kiristäjä saattanut joutua jopa tappiolle
Edellisen kerran kiristäjästä on F-Securen tietojen mukaan kuultu viime lauantaina, kun hän lähetti lunnasviestejä tietovuodon uhreille sekä viestejä Ylilaudalle.
Keskiviikon ja torstain välisenä yönä tyhjennettiin kryptolompakot, joihin jotkut kiristyksen uhrit olivat maksaneet 200:n tai 500 euron arvoisia lunnaita.
F-Securella ei ole kattavaa tietoa, kuinka paljon bitcoinlompakoita on perustettu, tai kuinka moni lunnaita on maksanut. Tiedossa olevien maksujen perusteella Erka Koivunen arvioi kuitenkin rikollisen saamien voittojen jääneen pieniksi.
– Väittäisin, että jos hän 450 000:ta euroa tavoitteli alun perin, hän on kyllä merkittävän tappiokirjauksen tehnyt, Koivunen arvelee.
– Ja kun siinä on omaa aikaa joutunut käyttämään ja olisiko omaa rahaakin, olisiko jopa ottanut persnettoa tästä operaatiosta, niin kuin oikein onkin.
”Kuin pankkiryöstön tekisi ja väripanos laukeaisi”
Silloin, kun bitcoineja vaihdetaan fyysiseksi rahaksi, on Koivusen mukaan paras sauma, jossa rikollisen voi mahdollisesti pystyä narauttamaan.
Kryptovaluutan kiristäminen uhreilta ja sen säilyttäminen sellaisena ei kiristäjän identiteettiä paljasta.
– Siinä vaiheessa kun rahoja siirretään lompakolta toiselle ja otetaan järjestelmästä ulos, siellä syntyy uusia linkityksiä ensin niin sanottujen pseudoidentiteettien välillä, Koivunen selittää.
Kun raha lopulta muunnetaan perinteiseen muotoon eli pankkitilille tai seteleiksi tai sillä ostetaan jotain, rahan käsittelijästä tulee tietoa viranomaisten saataville.
– Se on toksista rahaa. Voisi ajatella vähän kuin pankkiryöstön tekisi ja väripanos laukeaisi, Koivunen kuvailee.
– Kyllähän sillä rahalla voi käydä kahvikupin ostamassa, mutta se on aivan varma, että myyjä soittaa poliisille.
uutiskirje 