Jos mielipidetiedusteluihin on uskominen, pitäisi Joe Bidenin voiton olla varma marraskuun 3. päivän vaaleissa. Bidenilla on keväästä lähtien ollut vakaa ja turvallinen johto; viime aikoina eroa Donald Trumpiin on ollut valtakunnallisesti 8–9 prosenttiyksikköä.
Kaikki muistavat kuitenkin, että neljä vuotta sitten Hillary Clinton oli selvässä gallupjohdossa, mutta hävisi siitä huolimatta vaalit.
Itse asiassa gallupit eivät silloinkaan varsinaisesti erehtyneet. Clinton sai valtakunnallisesti lähes 3 miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump, mutta vaalijärjestelmä antoi Trumpille enemmän osavaltioiden valitsijamiehiä.
Värittömyys voi olla etu Bidenille.
Clintonin äänimäärä oli 2,1 prosenttia suurempi kuin Trumpin. Tämä oli jonkin verran vähemmän kuin gallupeissa, jotka loppuvaiheessa näyttivät Clintonille 3–5 prosenttiyksikön etumatkaa.
Bidenin johto on selvästi tukevampi kuin Clintonin vuonna 2016. Mikä tärkeintä, Biden johtaa myös useimmissa ratkaisevissa vaa’ankieliosavaltioissa. Lisäksi eräät aiemmin vankasti republikaaneille menneet osavaltiot ovat muuttuneet epävarmoiksi.
Trumpilla on siis viime hetkillä melkoinen ylämäki kiivettävänä. Hänen olisi pidettävä vanhat varmat osavaltiot takanaan ja käännettävä peli edukseen lähes kaikissa vaa’ankieliosavaltioissa.
Esikaupunkiäidit ja eläkeläiset
Kaikesta huolimatta jännitys säilyy loppuun asti. Voi tulla Bidenin murskavoitto, Trumpin niukka voitto tai korkeimmassa oikeudessa ratkaistava tasapeli.
Ainoastaan Trumpin murskavoitto ei näytä todennäköiseltä. Äänestäjät ovat saaneet neljä vuotta seurata Trumpin toimintaa ja huomata, ettei hän presidenttinä ole yhtään sen maltillisempi kuin kampanjassaan ennen sitä.
Ydinkannattajat vaikuttavat yhä lähes palvovan Trumpia, mutta pelkät ydinkannattajien äänet eivät nyt riitä.
Trumpin kannattajan perikuvana pidetään työväenluokkaista miestä, mutta analyysien mukaan myös useampi valkoisista naisista äänesti viime kerralla Trumpia kuin Hillary Clintonia. Nyt Trumpin sovinismi, käyttäytyminen ja todelliset poliittiset teot arveluttavat monia naisia. Vaalien ratkaisijan asemaan onkin nostettu ”esikaupunkien kotiäidit”.
Toinen ryhmä, jossa Trumpin uskotaan menettäneen suosiotaan, ovat ikääntyneet. Eläkeläisillä voi olla suuri merkitys esimerkiksi vaa’ankieliosavaltio Floridassa.
Suurin syy Trumpin alamäkeen lienee hänen epäonnistumisensa koronaepidemian hoitamisessa. Erityisesti tämä vaikuttaa vanhemmissa ikäluokissa. Kuin muistutuksena tästä koronatartunnat ovat tehneet uusia ennätyksiä Yhdysvalloissa aivan vaalikamppailun loppusuoralla.
Osa ihmisistä äänesti varmaan viime kerralla Trumpia protestiksi koko poliittiselle eliitille. Uskollisimmat jatkavat samalla linjalla, mutta toiset saattavat miettiä, tuliko näpäytettyä vähän liikaakin.
Republikaanien ongelma
Vaaleissa ei äänestetä pelkästään presidentistä vaan myös kongressista ja lukuisista muista tehtävistä. Nyt kongressin edustajainhuoneessa enemmistö on demokraateilla ja senaatissa republikaaneilla.
Ennakkoasetelma on, että edustajainhuoneessa demokraattien enemmistö pysyy.
Satapaikkaisessa senaatissa on kahden vuoden välein jaossa kolmasosa paikoista. Tällä kertaa valinnan kohteena on 35 paikkaa, joista 23 on republikaaneilla ja 12 demokraateilla. Koko paikkajako on republikaanit 53, demokraatit 45 ja 2 sitoutumatonta.
Jos Biden voittaa presidentinvaalit, mutta senaatin enemmistö pysyy republikaaneilla, pystyvät he huomattavasti jarruttamaan Bidenin politiikkaa.
Trump vastaan kuka tahansa muu.
Normaalioloissa demokraattien olisi vaikea saavuttaa riittävän suurta voittoa senaatissa. Mutta nythän ei olla normaalioloissa.
Koko vaalit ovat pitkälti kansanäänestys Trumpin jatkokaudesta. Republikaanien senaattorit ovat tukalassa tilanteessa. Trumpin hylkääminen veisi trumpilaiset äänestäjät, mutta myös Trumpiin sitoutuminen voi kostautua niille, joiden paikka on katkolla.
Republikaanisenaattorit ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta pitäneet mölyt mahassa, vaikka merkkejä hermostumisesta on näkynytkin. Jopa senaatin republikaaniryhmän johtaja Mitch McConnell joutuu taistelemaan jatkokaudestaan, ja hän asettui äskettäin Trumpia vastaan koronaelvytyksestä.
Jos Trump kokee murskatappion, alkaa republikaaneissa kova taistelu puolueen linjasta. Monet republikaanipoliitikot säästänevät paukkunsa siihen, koska irtiotto Trumpista juuri ennen vaaleja ei kuitenkaan näyttäisi uskottavalta.
Voiko Biden vielä hävitä?
Mikä voisi vielä muuttaa tilanteen niin, ettei Joe Biden voittaisi?
Biden on selvinnyt hyvin niistä karikoista, joita etukäteen pidettiin mahdollisina kompastuskivinä. Hän pärjäsi hyvin kummassakin väittelyssä Trumpin kanssa. Hän ei möläyttänyt mitään omituista – mihin hän on joskus taipuvainen – ja osoitti myös, ettei ole seniili.
Bidenin urakkaa helpotti se, että koronaepidemian takia hänen ei tarvinnut lähteä pitkille uuvuttaville kampanjakiertueille. Hän on myös kerännyt paljon enemmän kampanjarahaa kuin Trump.
Hillary Clintoniin verrattuna Bidenilla on se etu, että vaikka hänellä tuskin on paljon intohimoisia kannattajia, ei hänellä ole Clintonin lailla intohimoisia vastustajiakaan. Tällä kertaa värittömyys voi olla etu. Vaaliasetelma on Trump vastaan kuka tahansa, kunhan kuka tahansa on asiallinen tyyppi.
Mahdollisen yllätyksen voisi tuoda se, jos gallupit olisivat todella pahasti pielessä. Ehkä nyt on viime kertaa enemmän sellaisia, jotka eivät gallupeissa kehtaa sanoa äänestävänsä Trumpia, kun hänen toimintansa presidenttinä on nähty.
Merkittäviä voivat olla lukuisat operaatiot, joilla republikaanit ovat pyrkineet vaikeuttamaan äänestämistä ja asettamaan vaalituloksen jo etukäteen kiistanalaiseksi. Pahimmillaan ne voivat johtaa pahaan pattitilanteeseen. Vaa’ankieliosavaltioissa voi olla pienet marginaalit.
Sandersin kannattajat
Neljä vuotta sitten osa Bernie Sandersin kannattajista ei äänestänyt Clintonia, kun Sandersista ei tullut demokraattien ehdokasta. Jotkut voivat nytkin jättää äänestämättä, äänestää vihreitä tai kirjoittaa protestiksi lappuun ”Bernie”. Oletettavasti heitä on vähemmän kuin viimeksi.
Sanders itse kampanjoi Bidenin puolesta (kuten viimeksi Clintonin puolesta), samoin demokraattien vasemmistosiiven näkyvät hahmot kuten Alexandria Ocasio-Cortez. Myös esimerkiksi Noam Chomsky on vedonnut Bidenin puolesta.
Yhdysvaltain demokraattiset sosialistit (DSA) päätti viime vuonna, että se voi tukea ainoastaan Sandersia. Kuitenkin useat sen johtohahmot ovat henkilöinä ilmoittaneet tukevansa Bidenin valintaa.
Vasemmistolaiset Bidenin äänestäjät ovat keränneet kannattajalistoja #VoteTrumpOut-sivuille. Samalla he ilmaisevat olevansa valmiita protestoimaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien, jos Biden ei valituksi tultuaan ryhdy toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia.
Vasemmistolaisten Bidenin äänestäjien tunnot puki kaunopuheiseen muotoon toimittaja ja kirjailija Christopher D. Cook Common Dreams -nettisivustolla.
Cookin mukaan nyt ei ole kyseessä tavallinen ”pienempi paha” -valinta, sillä maata johtaa presidentti, joka voimistaa valkoisen ylivallan kannattajia, rikastuttaa rikkaita, karsii terveydenhoitoa, tuhoaa työntekijöiden ja ympäristön suojelun ja antaa pandemian tappaa satojatuhansia amerikkalaisia.
”Näissä vaaleissa ei ole kysymys yhtiövallasta, uusliberalismista tai perinpohjaisesta muutoksesta. Olemme aivan erilaisessa tilanteessa, aivan kuin potilaiden lajittelussa tehohoidossa, on pysäytettävä verenvuoto potilaan hengen pelastamiseksi.”
”Potilas, Yhdysvallat, ei pysty juoksemaan tai edes kävelemään ellemme tee loppua Trumpin mielettömyydelle, valheille, kaaokselle ja tuholle”, kirjoitti Cook.
uutiskirje 