Pääjohtaja Markku Heikura puolustaa Verohallinnon päätöstä antaa mahdollisuus omien tietojen piilottamiseen medialle annettavalta suurituloisten listalta. Viime vuoden verotiedot tulevat julki tiistaina.
Verotietojen julkisuus kaventuu merkittävästi, koska medioille toimitettavalta suurituloisten listalta puuttuu tänä vuonna 4 400 nimeä. Tuoreimman tiedon mukaan tietonsa salanneet painottuvat listan kärkipuolelle.
Verohallinto tarjosi mahdollisuuden tietojen poistamiseen myös viime vuonna, mutta hyväksyttyjä pyyntöjä tuli tuolloin vain noin 200.
Heikura uskoo, että media pystyy pitkälti päättelemään puuttuvat nimet edellisten vuosien verolistojen perusteella. Esimerkiksi sadan suurituloisimman joukossa on vuodesta toiseen varakkaiden sukujen jäseniä. Heidän lisäkseen tulokärkeen nousee kuitenkin joka vuosi myös yllätysnimiä.
– Niin sanotut yllätykset jäävät katveeseen. Niitä on tullut joka vuosi, kun joku on saanut isot tulot pokerilla tai sijoittamalla bitcoiniin, Heikura sanoo STT:n haastattelussa.
Tietoja osattava pyytää
Verohallinnon pääkonttorissa Helsingissä on lokakuun lopun iltapäivänä hiljaista kuten monella muullakin korona-ajan työpaikalla.
Tiistaina Verohallinnon auditorio täyttyy turvavälein toimittajista. Toimituksissa on valmisteltu etukäteen listoja eri alojen kiinnostavista nimistä, joiden tulotiedot käydään erikseen poimimassa juttuja ja listauksia varten.
Lisäksi tiedotusvälineet saavat verottajalta listan tulokärjestä. Listalla ovat vain ne ihmiset, jotka tienaavat vähintään 100 000 euroa. Heitä on noin 70 000. Tätä pienempiä tuloja Verohallinto ei medialle listaa.
Tietojen poistomahdollisuutta Heikura perustelee EU:n tietosuoja-asetuksen artiklalla 21. Verotiedot ovat lain mukaan julkisia. Sen sijaan päätös siitä, että medialle toimitetaan verolistoja, on Verohallinnon mukaan sen oma-aloitteisuutta.
Heikuran mukaan talon omat juristit ovat sen takia arvioineet, että tietosuoja-asetus on otettava listauksessa huomioon. Asetuksen mukaan ihmisellä on oikeus vastustaa häntä koskevien tietojen käsittelyä, jos hänellä on erityinen henkilökohtainen peruste.
Verottaja on tulkinnut, että esimerkiksi henkilön kokema turvattomuus tai vaikutus sosiaalisiin suhteisiin riittää perusteeksi salata tiedot tulokärjestä.
– Kysymys on, mikä on perusteltu syy. Kyllä ne liittyvät usein siihen, että henkilö kokee turvattomuutta tai hänen lapsiaan kohdellaan huonosti. Asetuksesta ei hirveästi kättä pidempää tule, Heikura sanoo.
Lähes kaikki hakemukset hyväksyttiin. Hylättyjä oli vain noin 70.
Heikuran mukaan Verohallinto odottaa hallinto-oikeuden ratkaisua valituksista, joita julkisuuslinjauksesta on tehty. Valittajien joukossa on myös STT.
– Meille on itse asiassa ihan sama, kumpaan suuntaan päätös tulee olemaan. Sen mukaan sitten toimitaan. Meidän juristimme totesivat tietosuoja-asetuksen pykälää katsoessaan, että kyllä me joudumme kieltäytymisoikeuden antamaan.
Muun muassa hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on arvostellut päätöstä. Hänen mukaansa Verohallinto kaventaa perusoikeuksia hallinnollisella linjauksella, mitä yksittäisen viraston ei pitäisi tehdä.
Verojournalismi voisi olla syvällisempää
Verohallinnon pääjohtajan näkökulmasta suurituloisimpien verolista paljastaa, miten vähän Suomessa lopulta on pääomia ja ihmisiä, jotka voivat investoida maahan uuden kasvun luomiseksi. Pääomia pitäisi hänen mukaansa olla ehdottomasti enemmän, jotta syntyisi yhteiskuntaa ruokkiva kierre.
Heikura suhtautuu vuosittaiseen verojen julkistuspäivään kaksijakoisesti.
– Toisaalta ymmärrän tarpeen kertoa, ketkä ovat ansainneet hyvin. Mutta ehkä pitäisi mennä vähän sen taakse ja pohtia, mitä niillä rahoilla tehdään.
Sen takia verojournalismikin voisi hänen mielestään olla syvällisempää. Jutuissa pitäisi Heikuran mielestä enemmän avata, mihin veroeuroja käytetään ja mitä tarkoittaisi, jos rahaa ei käytettäisi.
– Sairaalassa pyöriminen olisi jumalattoman kallista puuhaa, jos sitä ei yhteiskunnan varoin kustannettaisi. Niin kauan kun olet perheinesi terve, sitä ei tule mietittyä.
Verohallinnon pääjohtaja ei ota kantaa verotuksen tasoon, vaikka hän on kyllä tottunut kuuntelemaan arvostelua verotuksen kireydestä.
– Yhteiskuntaopin tietämys on aika käsittämättömän huonoa Suomessa, kun katsoo vaikka Twitteriä. Aika harva ymmärtää, että eduskunta säätää lait eikä Verohallinto tai sen pääjohtaja päätä veroprosenttia.
Alustatalous haastaa veronkannon
Tietohallintojohtajan paikalta ylimpään johtoon toissa vuonna noussut Heikura kantaa huolta digitaalisten alustapalveluiden verottamisesta. Se on yksi suurimmista ongelmista hänen viisivuotiskaudellaan.
Jos mitään ei tehdä, edessä on Heikuran mukaan vaikeuksia.
– Meillä on nähtävissä ilmiöitä, jotka vaarantavat pitkässä juoksussa verokertymän. Tunnetuimpina ilmiöinä ovat Airbnb ja Uber. Suomalainen verotussysteemi perustuu aika pitkälti lakisääteiseen velvoitteeseen ilmoittaa tiedot verottajalle. Jos tämä yhtälö katkeaa, on iso riski sille, että veroja jää maksamatta.
Ratkaisua etsitään Heikuran mukaan kansainvälisestä tietojenvaihdosta ja digitalisaatiosta.
– Verotus ei olisi erillinen osa elämää, vaan digitalisaation kautta tiedot pystytään saamaan automaattisesti ja verotus menee oikein. Toki kaikki vaatii investointeja.
uutiskirje 
