Opetusministeri Li Andersson (vas.) esittelee huomenna tiistaina eduskunnalle hallituksen historiallisen koulutusuudistuksen . Luvassa on kuuma lähetekeskustelu, sillä kantaa puolesta ja vastaan on otettu koko sen puolentoista vuoden ajan, jonka hallitusohjelma on ollut voimassa.
Lisää sytykkeitä antoi Elinkeinoelämän keskusliitto julkistamalla tänään teettämänsä kahden tutkijan arvion asiasta.
Kasvatustieteiden tohtori Peter Johnson ja nuorisotutkimukseen erikoistunut filosofian tohtori, dosentti Tomi Kiilakoski pitävät siinä virheenä panostusten kohdentamista vain toiselle asteelle, koska oppiminen alkaa eriytyä jo alaluokilta alkaen.
Johnsonin ja Kiilakosken mukaan oppivelvollisuuden pidentämistä on ajettu läpi itseisarvona eikä vaihtoehtoisia malleja ole otettu huomioon. Uudistuksen rahoituskin kohdistuu heistä epätarkoituksenmukaisesti, koska suurin osa lisärahoituksesta käytettäisiin ilmaisiin oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin, ei opetukseen ja ohjaukseen.
Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin julkistalouden professori Roope Uusitalo sanoi STT:lle pitävänsä Johnsonin ja Kiilakosken arviota ennemminkin mielipidekirjoitukseksi kuin tutkimukseksi.
– Oppivelvollisuusuudistuksessa on kaikenlaisia kysymysmerkkejä kustannuksiin ja vaikutuksiin liittyen, joita olisi syytä tutkia, mutta tässä sitä ei ole tehty.
”Ei ole pelkkä mekaaninen uudistus”
Lausuntokierroksella asiantuntijoilta kuultiin toisenkinlaisia arvioita kuin EK:n nyt julkistama.
Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta kiitti sitä, että ”valmistelun aikana oppivelvollisuuden laajentamisessa on edetty tarkoituksenmukaisesti siihen suuntaan, että kyse ei ole pelkästä velvollisuuden mekaanisesta pidentämisestä ja toisen asteen opintoihin kohdentuvista toimenpiteistä, vaan erityisesti tärkeällä sijalla ovat siirtymää edeltävät perusopetuksen tukitoimet ja nivelvaiheen vaihtoehtojen tarjonta”.
Samaa painotti Andersson jo esitellessään hallituksen esitystä pari viikkoa sitten.
Lapsiasiavaltuutettu kannatti oppivelvollisuusiän nostoa ehdotetulla aikataululla eli sen tulemista voimaan ensi vuoden elokuussa.
”Kuten esitysluonnoksesta ilmenee, vuosien aikana on yritetty useita muita keinoja, joilla nuoret saataisiin jatkamaan opiskelua peruskoulun jälkeen, mutta niillä ei ole saatu tavoiteltuja tuloksia. Tutkimustieto osoittaa myös sen, että nykyinen oppivelvollisuuden päättymisikä, 16 vuotta, on lapsen psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta liian varhainen”, todetaan lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen lausunnossa.
Aikataulua pidettiin liian tiukkana
Oulun yliopiston mukaan lakiesitys on kannatettava. ”Voimaan tullessaan se edistää tasa-arvoa ja hyvinvointia suomalaisessa yhteiskunnassa.”
Oulun yliopisto oli kuitenkin samaa mieltä monen muun lausunnonantajan kanssa siitä, että hallituksen tavoite saattaa laki voimaan vuonna 2021 on liian aikainen. Tätä perusteltiin monessa lausunnossa koronalla.
Kaikkiaan lausuntoja tuli 262. Ne jakautuivat lausuntoyhteenvedon mukaan niin, että vajaa viidesosa kannatti oppivelvollisuuden laajentamista esityksen mukaisesti eikä juuri esittänyt muutosehdotuksia. Saman verran oli niitä, jota pitivät hallituksen esitystä tarpeettomana.
Selvästi yli puolet lausunnonantajista piti oppivelvollisuuden laajentamista hallituksen esityksen mukaisella tavalla periaatteessa kannatettavana ehdotuksena. Heillä oli kuitenkin varauksia uudistuksen kustannusvaikutuksista tai toimeenpanoaikataulusta.
Kaikkein kriittisimmin suhtauduttiin juuri oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanon aikatauluun.
Vasemmistoliitto esitti jo vuonna 2009
Oppivelvollisuusuudistuksen etenemisellä eduskuntakäsittelyyn on pitkä historia.
Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) ja muut vasemmistoliiton kansanedustajat tekivät jo vuonna 2009 aloitteen oppivelvollisuusiän jatkamisesta 16 vuodesta 18 vuoteen. Jo silloin oppivelvollisuusiän nostamista vastustettiin muun muassa kustannusten näkökulmasta.
”Oppivelvollisuusiän pidentämisestä tulisi kuitenkin vähemmän kustannuksia kuin peruskoulun jälkeen syrjäytyneiden nuorten hoitamisesta”, vasemmistoliiton aloitteessa todettiin.
Syksyllä 2014 Arhinmäki teki uuden lakialoitteen oppivelvollisuuden pidentämisestä, tällä kertaa 17 vuoteen, ”koska pääministeri Stubbin johtama hallitus on elokuussa 2014 budjettiriihessä luopunut edellisen hallituksen ohjelmasta ja maaliskuun 2014 kehysriihen päätöksestä pidentää oppivelvollisuutta”.
Arhinmäen pääperustelu oli sama kuin hallituksella nyt: perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevien huono työllisyystilanne.
Vuonna 2018 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa tarkastelun kohteena oli oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen.
Arviointineuvostoa johti silloin Roope Uusitalo.
Siinä todettiin se laaja yksimielisyys siitä, että pelkkä peruskoulun päättötodistus ei ole riittävä valmius nykyisille työmarkkinoille, ja kaikkien tulisikin suorittaa toisen asteen tutkinto.
”Heikommassa asemassa koko elämän”
Lisäksi siinä todettiin se nytkin vallitseva kritiikki, jonka mukaan kaikkia koskevan oppivelvollisuusiän nostamisen sijaan olisi parempi panostaa toimenpiteisiin jotka kohdistuvat paremmin riskiryhmiin eli niihin nuoriin, jotka ovat vaarassa jäädä ilman toisen asteen tutkintoa.
”Riskiryhmien tunnistaminen on kuitenkin aina puutteellista”, neuvoston raportissa vastattiin siihen kritiikkiin, jota tullaan kuulemaan taas tiistaisessa lähetekeskustelussa.
”Ilman toisen asteen tutkintoa jäävät nuoret ovat moninainen joukko, joista kaikkia ei voi millään tavalla tunnistaa etukäteen. Kaikista alle 18-vuotiaana koulutuksen ulkopuolella olleista jopa noin 30 prosenttia on valmistunut peruskoulusta yli seitsemän keskiarvolla. Oppivelvollisuusiän nostaminen on tässä mielessä parhaiten kohdentuva toimenpide, koska se kattaa koko sen joukon, johon politiikalla pyritään vaikuttamaan”,
Raportin johtopäätös oli se, että kaikkein tärkein uudistus olisi nuorille itselleen, koska 16- ja 17-vuotiaana koulutuksen ulkopuolella olevat ovat ikätovereitaan heikommassa asemassa läpi elämän.
”Oppivelvollisuusiän nostaminen olisi suoraviivainen, hyvin kohdentuva ja kustannustehokas tapa parantaa tämän ryhmän työmarkkina-asemaa.”
Juttua muokattu 2.11. kello 15.55. Lisätty vasemmistoliiton lakialoite jo vuonna 2009.
uutiskirje 
