– Oppivelvollisuuden laajennus on viesti siitä, että nuori ei kohtaa maailmaa yksin, vailla apua, tukea ja turvaa. Emme sano 16-vuotiaille, että nyt on liian myöhäistä. Se ei ole totta.
– Aikuisena ei ole liian myöhäistä oppia. 16-vuotiaana ei todellakaan ole liian myöhäistä.
Näillä sanoilla opetusministeri Li Andersson (vas.) lopetti esittelypuheenvuoronsa koulutusuudistuksen lähetekeskustelussa eduskunnassa tiistaina.
Esityksen tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa sekä varmistaa jokaiselle nuorelle mahdollisuus toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Oppivelvollisuus laajenee 18 vuoteen ja toisen asteen opinnoista tulee maksuttomia.
Laki tulee voimaan ensi vuonna. Tämä on ensimmäinen kerta, kun oppivelvollisuutta laajennetaan peruskoulu-uudistuksen jälkeen. Laajennus tulee voimaan sata vuotta sen jälkeen, kun oppivelvollisuudesta säädettiin lailla.
Andersson perusteli uudistusta sillä, että pelkän peruskoulun oppimäärän suorittaneiden työllisyysaste on noin 45 prosenttia. Jo toisen asteen tutkinnon suorittaneilla työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin.
– Toisen asteen tutkinnon suorittaminen edistää siis merkittävästi työllistymistä ja osallistumista yhteiskuntaan.
Andersson sanoi, että aiempien hallitusten pistemäisistä toimista huolimatta 16 prosenttia ikäluokasta jää yhä ilman toisen asteen tutkintoa.
– Tämä ei ole kestävä tilanne Suomen osaamistason tai työllisyyskehityksen kannalta. Tarvitaan järjestelmätason uudistus.
Anderssonin mukaan oppivelvollisuus on viesti.
– Sen myötä me kerromme yhteiskuntamme nuorille, millainen osaaminen tämän päivän ja huomisen yhteiskunnassa riittää. Samalla asetamme yhteiskunnalle vahvan velvoitteen huolehtia jokaisen nuoren koulutuspolusta myös yläkoulun jälkeen.
Risikko: Ei ole vielä taputeltu
Oppivelvollisuusuudistuksen yhteydessä toisen asteen opetuksesta tehtäisiin maksutonta sen vuoden loppuun saakka, jona nuori täyttää 20 vuotta. Maksuttomia olisivat myös esimerkiksi lukiokoulutuksen päätteeksi suoritettava ylioppilastutkinto, opetuksessa tarvittavat oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet. Lisäksi yli seitsemän kilometrin koulumatkat olisivat maksuttomia.
– Tämä on historiallinen panostus koulutuksen saavutettavuuteen ja tasa-arvoon, Andersson sanoi.
Kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) kutsui uudistuksen vastustajia taantumuksellisiksi voimiksi. Hän sanoi, että heidän vastustuksestaan huolimatta pitää olla rohkeutta, näkemyksellisyyttä ja unelmia tehdä pitkälle tulevaisuuteen katsovia uudistuksia, jotka saattavat saada laajaa ja ehkä maailmanlaajuistakin tunnustusta vasta vuosien päästä.
Uudistuksen vastustajiksi ilmoittautuivat sekä perussuomalaiset että kokoomus, jotka löysivät toisensa tässäkin asiassa.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) kohautti aggressiivisella puheenvuorollaan.
– Kyllä on niin elämästä vieraantunut laki kuin olla ja saattaa.
Risikon mukaan rahat kohdentuvat nyt täysin väärin, kun joka kahdeksas oppilas päättää perusopetuksen ilman perustaitoja. 20 prosentilla on mielenterveysongelmia, viidellä prosentilla ADHD, ja on päihde- ja perheongelmia.
– Mihin laitetaan rahat? Nyt laitetaan oppimateriaaleihin ja matkoihin suurin osa. Ei se pakolla hoidu, pitää tehdä aivan toisenlaisia temppuja, Risikko lyttäsi.
– Te tulette näkemään, että tämä ei ole vielä tässä taputeltu, hän sanoi viitaten perustuslaillisiin ongelmiin.
Kokoomus jää jälleen historian väärälle puolelle, salin vasemmalta laidalta huudettiin.
Iso kokonaisuus kaikille asteille
Riikka Purra (ps.) piti hallituksen esitystä laastarina ja vaati oppimistakuuta. Luokalta toiselle ei pääsisi, jos ei ole saavuttanut tiettyä käytännön osaamista.
Anneli Kiljunen (sd.) piti valitettavana, että sivistysvaliokunnan jäsenet tarkastelevat uudistusta suppeasta näkökulmasta.
– Te tiedätte, että hallitus valmistelee isoa kokonaisuutta, joka lähtee varhaiskasvatuksesta alkaen toisen asteen opetukseen. Te tiedätte myös, että varhaiskasvatukseen on jo puututtu, subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on palautettu ja varhaiskasvatukseen panostetaan muutenkin.
– Oikeus oppia -ohjelma parantaa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen laatua. Oikeus osata -ohjelma keskittyy nimenomaan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Lisäksi vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla, Kiljunen luetteli.
”Kohdentuu niihin, joihin tarkoituskin”
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että asioita ei ratkaista pakolla vaan ymmärtämällä nuorten yksilöllisiä tilanteita ja kohdistamalla tuki niihin.
Li Andersson vastasi Orpolle kohdentamisesta vastakysymyksellä:
– Keiden nuorten tilanne muuttuu oppivelvollisuusreformin myötä? Niiden, jotka ilman tätä uudistusta jäisivät alaikäisinä koulutusjärjestelmän ulkopuolelle.
Anderssonin mukaan laki kohdentuu juuri siihen joukkoon, joka on tarkoituskin.
– Huolehditaan siitä, että alaikäisinä ihmiset pysyvät koulutusjärjestelmän, maksuttoman oppilas- ja opiskelijahuollon sekä opinto-ohjauksen piirissä. Kaikkien niiden tukitoimien piirissä, joita meillä on julkisesti rahoitetun koulutusjärjestelmän puitteissa.
”Kohdennettujen toimien” ongelmana Andersson piti sitä, että ei tiedetä, ketkä nuoret päätyvät koulutuksen ulkopuolelle alaikäisinä. Tähän on pyritty vastaamaan kymmenissä hankkeissa, mutta mikään niistä ei ole toiminut.
uutiskirje 